Turve taipuu takiksi

Korujen kanssa...

Uudet materiaalit tekevät tuloaan muodin ja vaatetuksen maailmaan. Ekologisuuden ja kierrätettävyyden vaatimukset läpäisevät poikkeuksetta kaikki tulevaisuuden trendit tavalla tai toisella ja Luovan kampuksen opiskelijat ovat tämän kehityksen kärjessä. Luovan kiertotalouden projekteissa opiskelijat luovat ennakkoluulottomasti tuotteita, joita ei muualla ole nähty.
  Yksi tällainen on Minna Karhunheimon turvevillasta tehty jakku.
  - Olen aina haaveillut luonnonmateriaalien käyttämisestä. Turvevilla sopii tähän erinomaisesti, Minna kertoo projektinsa alkutahdeista.
  Kun Luovan kiertotaloushankkeen vetäjä Sirpa Vauhkala tilasi koululle kasan turvevillaa, Minna tarttui toimeen.
  - Lähdin suunnittelemaan monikäyttöistä takkia, joka sopisi erilaisiin tilanteisiin. Halusin sen olevan muunneltava, jotta takki soveltuisi sekä miehille että naisille. Minna Karhunheimo kertoo.
  Turvevilla on biopohjainen materiaali, jonka valmistamisedellytykset Suomessa ovat mitä parhaimmat. Tämän lisäksi sen erityisominaisuudet tekevät siitä monin tavoin miellyttävän käyttää.
  - Turvevilla sitoo kosteutta, hajuja ja suoloja sekä neutraloi ihon eritteitä. Se ei myöskään ärsytä ihoa joten se sopii herkkäihoisille, Sirpa Vauhkala kertoo.

...tai ilman. Enni Tulla mallina.

  Rouhean rakenteensa vuoksi turvevilla ei kuitenkaan sovellu ihan kaikkeen vaatetukseen.
  - Turvevilla on materiaalina hieman haastava sen kudoksen takia. Se käyttäytyy hieman kuin säkkikangas, joten rakennetta pitää testata ennen valmistusta, Minna kertoo kokemuksistaan.
  Erilaiset materiaalit ovat saaneet Minnan pauloihinsa totaalisesti.
  - Jatkossa haluaisin nimenomaan tehdä kokeellisia projekteja luonnonmateriaalien kanssa, Minna kertoo.
  Minnan suunnitelmissa siintää jo iltapuku, joka olisi tehty kokonaan metsäisistä materiaaleista.
  - Käpyjä, mustikkaa, kaarnaa, kanervaa. Niistä se syntyy, Minna visioi.
  Lue lisää Minnan ennakkoluulottomista kokeiluista Luovan kiertotaloushankkeen sivuilta.
Teksti Mika Nykänen, kuvat Annie Aksela

Kielirumpujen ääni valloitti puusepän

Kielet ovat osa runkoa.

Hypnoottinen sointi leviää Luovan kampuksen käytäville, kun Tommi Hautala nostaa uunituoreen kielirumpunsa polvilleen ja alkaa taputella padouk-puusta valmistettuja kieliä. Ääni tuo mieleen jotakin hyvin vanhaa ja alkuperäistä, eikä ihmekään, sillä soittimen toimintaperiaate on ikivanha.
  - Tämä toimii samalla tavalla kuin ensimmäiset soittimet. Kielirumpu on idiofoni, eli soitin on yhtä kappaletta, sen runko on samaa ainetta kuin soiva osa. Ihmisen ensimmäiset soittimet olivat luultavasti tällaisia, Tommi kertoo luomuksestaan.
  Käsityöntekijän ammattitutkintoaan viimeistelevä Tommi on aloittanut kielirumpujen valmistamisen nollasta, eli kaikki tieto on itse ulkomaisista lähteistä hankittua ja sovellettua.

Kyljissä sapelimahonkia.

  - Suomessa ei kukaan muu tee kielirumpuja. Olen kerännyt kaiken tiedon ulkomaisilta puuseppäfoorumeilta ja soitinrakentajien yhteisöistä.
  Kielirummun valmistus on kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa, sillä tekijän on saatava soitin vireeseen itse.
  - Kieliä veistetään taltalla yksi kerrallaan ja verrataan viritysmittarin lukemiin. Hankalaa siitä tekee sen, että yhden kielen virittäminen vaikuttaa muihinkin, Tommi kertoo.
  Tommin rummut on viritetty tiettyyn asteikkoon, jolloin niiden soittaminen on helpompaa.

Öljy riittää pintakäsittelyksi.

  Kielirumpuja näkee harvemmin esiintymislavoilla. Enemmänkin se on itsekseen soitettava soolosoitin.
  - Myös musiikkiterapiassa käytetään kielirumpuja.
  Tommin suunnitelmissa on aloittaa kielirumpujen kaupallinen valmistus valmistumisen jälkeen.
  - Tarkoitus on tutkia myös suomalaisten puulajien ominaisuuksia soittimen materiaalina. Tällä hetkellähän afrikkalaiset puulajit ovat suosituimmat.
  Padoukin lisäksi Tommi on käyttänyt sapelimahonkia ja saarnea soittimiensa materiaaleina.
  - Lapsille olen tehnyt mallin, jossa materiaalina on kirsikka.

Padoukin hohtoa

Kuuntele kielirummun sointia Facebook-sivultamme.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen  

Auroran biisi antoi innoituksen sadetakkeihin

Mallina Pinja.

Raikkaita värejä, laskeutuvia helmoja ja hupullinen liiviosa. Siinä resepti tyylikkäisiin sadetakkeihin, jotka Melissa Kuisma ja Reetta Immonen suunnittelivat ja toteuttivat Budapestissa  Euroskills 2018 -ammattitaitokilpailuissa Suomen joukkueen edustajina.
  Kilpailun aiheena oli sadetakki, johon jokainen joukkue sai sadeteemaisen musiikin innoittajaksi. Melissalle ja Reetalle arvottiin norjalaisen artistin Auroran kappale Runaway, joka siivitti kaksikon neljän takin kokonaisuuteen.
   Ja mikä parasta, nämä takit ovat myytävinä. Tasarahalla 100 euroa pääset tämän luomuksen omistajaksi. Koot ovat n. 38-40 joten ne sopivat monelle. Ota yhteyttä Heli Mäkiseen p. 040 341 5566 ja sovi tapaaminen. Vielä on syksyä jäljellä!
  Katso koko mallisto Facebook-sivuiltamme.

Teksti ja kuva Mika Nykänen