maanantai 23. tammikuuta 2017

Kuvioista tuoteperheeksi

Painaisitko pääsi tällaiseen tyynyyn?
Värit loistavat heleinä ja taidokkaat kuviot vangitsevat katseen kankaanpainantapöydän päälle levitetyillä kankailla. Viivat ja muodot loihtivat kasveja, geometrisiä ornamentteja ja erilaisia eläimiä, kuten esimerkiksi koiria ja kirahveja.
  - Eikö olekin hienoja kuvioita, tekstiilialan kouluttaja Marjo Tuhkanen ihailee ylpeänä opiskelijoidensa tuotoksia.
  Kyseessä on syksyllä aikuisopiston tekstiilialan artesaanikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäiset kankaanpainantatyöt. Kurssi kuuluu tuotteen valmistus -opintokokonaisuuteen, jossa käydään läpi erilaisia tekniikoita.
  - Kuvioita on lähdetty kehittämään erilaisilla tekniikoilla. Olemme käyttäneet valokuvia, leimasimia, maalaamista filmille, rasterointia sekä pelkistämistä ja rikastamista, Marjo kertoo.
  Leimasimen tuottama kuvio löytyy esimerkiksi viereisen kuvan saniaiskuviosta.Valokuvatekniikkaa edustaa koiratekstiili. 
  Painokuvioiden kuivuessa on aika miettiä, millaiseen tuotteeseen kuvioita käytetään.
  - Samasta kuviosta tehdään kokonainen tuoteperhe. Vaihtoehtoina on esimerkiksi tyynyliinat ja kaitaliina tai vaikka paneeliverhot, Marjo kertoo.
  - Myöhemmin tuotteista järjestetään näyttelyn Luovan kampuksen tiloihin, Marjo kertoo.
Katso kuviot Facebook-sivultamme.
Teksti ja kuva Mika Nykänen

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Pöytälankut löytyivät riihestä

Pöytä on katettu.
Harvoin puuseppä saa tilauksen mukana materiaalit, joista itse tuote tehdään. Näin kävi Henrik Liljalle syksyllä, kun häneltä tilattiin kahdentoista hengen pöytä kelohirsitaloon. Tilauksen mukana tuli mahdollisuus käyttää tilan riihestä löytyviä ikivanhoja lankkuja.
  - Itse tila on ollut olemassa jo 1800-luvulla. Lankut ovat peräisin talon omasta metsästä ja ne ovat odottaneet riihessä talon isännän Martin koko eliniän, siis ainakin 65 vuotta. Kukaan ei tiedä milloin ne on sahattu, eli ne voivat olla todella vanhoja. Henrik kertoo.
  Henrik toi riihen orsilla vuosikymmenet odottaneet lankut pajaan ja liimasi niistä pöydän kannen.
  - Liimauksen jälkeen ne hieman vielä taipuivat, Henrik kertoo vanhan puun käyttäytymisestä.
  Henrik suunnitteli pöytään ns. norjalaisen nurkkasalvoksen, jota käytettiin norjalaistaloissa sen tiiveytensä takia.
  - Kuivuessaan salvos tiivistyy lukoksi ja paino tekee siitä vielä tiukemman. Valitsin sen myös siksi, että pöytä on purettavissa, onhan sen siirtäminen suuren koon vuoksi hankalaa, Henrik kertoo.
Lankut pajan lattialla.
  Pöydän lopullinen sijoituspaikka antoi raamit Henrikin suunnittelutyöhön. Talon päärakennuksen harmaat kelohirret ovat vanhimmillaan yli neljäsataa vuotta vanhat.
  - Tilaaja halusi pöydän olevan harmaa, joten lakkasin sen sävytetyllä lakalla. Pinta kestää pidempään lakattuna, koska mänty itsessään naarmuuntuu helposti.
  Lopputuloksena on talon omasta metsästä kaadetuista puista tehty juhlapöytä, jossa mennyt aika herää henkiin uudistuneessa muodossa.
  - Hain hieman modernia tyyliä tekemällä jaloista yhtä leveät kuin pöytätason, Henrik kertoo.

Teksti Mika Nykänen, kuvat Henrik Lilja