perjantai 30. marraskuuta 2012

Myötäsyyhyn veistokurssilla



Malli piirretään puun pintaan.
- Juju on syissä. Veistämisen pitää kulkea myötäsyyhyn, paljasti ensimmäisen vuoden puualan opiskelija Pietu Iitti koristeveistämisen salaisuudeksi. - Jos veistää väärään suuntaan, taltta ei nouse puusta ylös, vaan painuu aina vain syvemmälle. Silloin kaivertamisesta ei tule mitään.
  Vapaavalintaiselle koristeveistokurssille osallistunut Pietu veisti kellon pohjaa rokokoomallin mukaan. Lastujen peittämä puutyösali pullisteli erilaisia koristemalleja hyödyntäviä kellotauluja, talttoja ja piirroksia.
  Pietu kertoi, että koristeveistossa työvaiheet alkavat mallin piirtämisestä luonnolliseen kokoon paperille. Tämän jälkeen haluttu kuvio siirretään puun pintaan vaihe vaiheelta läpi piirtämällä tai vapaalla kädellä.
  - Vaikeinta tässä on hahmottaminen, mikä on koveraa, mikä kuperaa. Myös syvyysulottuvuus täytyy nähdä kuvasta, Pietu pohti hänelle uuden tekniikan haasteita.
  Veistomateriaalina oli lehmus, johon käytiin käsiksi kymmenellä erilaisella taltalla. Pöydällä odotti jo valmiiksi hankittu kellokoneisto, joka lopuksi upotetaan sille koverrettuun tilaan.
Teksti ja kuva Mika Nykänen

torstai 22. marraskuuta 2012

Damastia nimettömään


Damastin taikaa.
- Alussa on kuusi levyä hiiliterästä ja puhdasta rautaa hitsattuna päällekkäin. Sitten alkaa pakan takominen ja kerrosten kääntäminen päällekkäin. Kerrokset taitetaan päällekkäin kaiken kaikkiaan neljä kertaa. Siitä voi laskea kuinka monta kerrosta tässä on, Miika Ojanen kertoi ja näytti damastisormustaan.
  Kolmannen vuoden metallialan opiskelija Miika osallistui koruseppä Ville Hyvösen korupajaan valinnaisten opintojen viikolla ja teki neljä sormusta haastavalla tekniikalla. Ikivanha, pääasiassa teräaseissa käytetty damastitekniikka synnyttää Miika Ojasen sormuksiin kiehtovan kuvioinnin, joka elää kauniisti valon mukana.
Miikan tuotantoa.
  - Harvemmin olen nähnyt tätä koruissa. Vain muutamat sepät käyttävät damastia koruihin, koska se on niin työläs tekniikka.
  Damastiteräksen työstäminen valmiiksi materiaaliksi vie tunteja. Miikan käyttämässä tekniikassa damastista muodostuu lopulta tanko, johon porataan sormen mentävä reikä. Aivan viimeiseksi sormus upotetaan happoon, joka saa kuvioinnin tulemaan paremmin esille.
  Tekniikasta selvästi innostunut Miika suunnitteli haastattelupäivänä jo damastiteräkseen pohjautuvaa kihlasormusta, jota koristaa hopeareunus.
Teksti Mika Nykänen, kuvat Miika Ojanen

perjantai 16. marraskuuta 2012

Koskettelukirjat maailmalle


Kaisa opastaa kirjan maailmaan.

 Aikuisartesaanien syksyn aikana työstämät koskettelukirjat pääsivät lukijoilleen keskiviikkona. Kouluttaja Kaisa Kotasen ohjaamat opiskelijat luovuttivat kirjat Jyväskylän näkövammaisten koulun viidesluokkalaisten oppilaiden tutkittaviksi ja luettaviksi. 
  - Kirjojen luovutus haluttiin toteuttaa Jyväskylän Näkövammaisten koulun kautta, jotta tekijät pääsevät näkemään, miten lapset lukevat koskettelukirjoja. Tilaisuus oli mukava ja antoisa sekä kirjojen tekijöille, että lapsille, jotka tekivät kirjojen ensi lukemisen hetkestä aidon ja lämminhenkisen. Kiitos siitä heille, Kaisa Kotanen kertoi päivän tunnelmista.
  Yhteisen lukuhetken jälkeen kirjat lähetettiin näkövammaisten kirjastoon Celiaan.
  - Opiskelijoille koskettelukirja projekti on ollut antoisa ja uusia näkökulmia avaava. On pitänyt ajatella ja miettiä esitettäviä asioita erilaisesta näkökulmasta kuin tavallisesti, Kaisa kertoi.
  Monivaiheinen projekti alkoi jo viime vuonna.
  - Opiskelijat halusivat lähteä projektiin mukaan, kun kuulivat, että koskettelukirjoista on pulaa. Viime keväällä asiasta päätettiin yhdessä kouluttajien kanssa ja syksyllä aloitettiin kirjojen suunnittelu ja valmistus. Projektin alussa Jyväskylän näkövammaisten koulu järjesti koulutuspäivän opiskelijoille, jossa he saivat tietoa näkövammaisuudesta ja koskettelukirjojen valmistuksesta, Kaisa kertoi.
Teksti Mika Nykänen, kuva Heidi Sinervä

torstai 15. marraskuuta 2012

Huopahattu päässä Reykjavikiin


Solveig ja Petäjävedellä
huovutettu hattu.

  - Kylmää ja märkää, kuin kotona Islannissa, Solveig Heimisdottir nauraa kun kysyn vaikutelmia Petäjävedeltä. Neljän viikon vaihtojakso Artesaanien 
luona alkaa olla ohi ja Solveig keräilee tavaroitaan koulun huovutustilassa. Vielä viimeiset huopapallot ja sitten takaisin Reykjavikiin.
  Petäjävedellä Solveig on pääasiassa osallistunut aikuisopiskelijoiden tekstiilipajoihin. Lähes kaikki tekstiiliin liittyvä tekeminen on ollut uutta.
  - Aivan aluksi pääsin värjäämään luonnonväreillä, sitten olen kutonut mattoa ja huovuttanut. Olen myös istunut luennolla, mutta se oli suomeksi enkä ymmärtänyt siitä mitään, Solveig nauraa.
  Erityisesti huovutus on ollut Solveigista mukavaa. Tuloksena siitä on muun muassa pari itse huovutettua hattua, joiden tyylisiä ei Islannista löydy. Solveig vie mukanaan myös suomalaista villaa, joka hänen mukaansa pehmeämpää kuin islantilainen. 
  Solveig opiskelee Hafnarfjordurin Teknisen opiston taide ja design -osastolla toista vuotta. Opinnoissa korostuu tuotesuunnittelu sekä taiteen ja muotoilun historia. Kahden vuoden opintojen jälkeen opiskelijat taitavat tuotesuunnitteluprosessin luonnoksista prototyyppien valmistukseen. Koulutus antaa valmiudet muotoilun jatko-opintoihin tai suoraan työelämään.
  - Opiskelu painottuu suunnitteluun. Työpajoissa tutustumme puuhun, metalliin ja saveen tavoitteena prototyyppien valmistus. Tekstiiliä me emme opiskele ollenkaan, Solveig kertoo.
  Solveig on siitä erikoinen taidealan opiskelija, että hänellä on yliopistotutkinto markkinoinnista ja kansainvälisestä liiketoiminnasta.
  - Ehkä tulevaisuudessa yhdistän nämä alat ja luon uran, jossa voin hyödyntää molempia, Solveig pohtii ja suuntaa kohti Islantia.
Teksti ja kuva Mika Nykänen
 

tiistai 13. marraskuuta 2012

Mistä idea? Osa 3

Reikäompelua pellavalla.
- Tiibetiläisestä lootusaiheesta, Hilda Mikkonen kertoi kun kysyin mistä hän oli saanut idean juhlaliinansa koristekuvioihin.
  Kun kulttuurilähtöisen tuotteen kurssilla piti valita jokin kulttuuri, Hilda päätyi Tiibetiin. Kirjaston kirjoista löytyi tietoa Tiibetin kulttuurista ja buddhalaisuudesta sekä kuvia tiibetiläisestä koristemaailmasta. Varsinkin eräs lootusaihe sai Hildan sormet syyhyämään.
- Lootuskukka oli eräässä buddhalaisessa kuviossa. Otin siitä perusmallin ja yksinkertaistin sitä hieman. Siitä tuli keskikuvio omaan työhöni, Hilda kertoi.
  Hildan työssä lootuksella ei ole uskonnollista merkitystä. Buddhalaisille lootuskukka symboloi tietämättömyyden tilasta nousevaa valaistumista ja puhtautta. Lootuksen juurethan ovat mudassa veden alla ja kukka veden päällä valossa. Laajasti ottaen lootus merkitsee ruumiin, puheen ja ajattelun puhtautta. Buddhan jalanjäljistä kerrottiin kasvaneen lootuskukkia.
  - Valitsin lootusaiheen puhtaasti siksi, että se oli sopivan koristeellinen liinaa varten.
  Liinan tilaaja esitti myös omat vaatimuksensa. Liinan tuli olla kauttaaltaan vaalea. Tämän vuoksi pellava olikin sopiva materiaali. Asiakas myös lopulta päätti, mikä Hildan piirtämistä lootusaiheisista koristeista valittiin.
  Kuvion toteuttamisessa on käytetty reikäompelua, nypläystä ja konekirjontaa. Hilda ei ollut harrastanut kirjontaa ennen tätä työtä. Haastavinta olikin juuri ajan varaaminen uusien tekniikoiden kokeilemiseen ja omaksumiseen.
  - Pari viikkoa sain tehdä töitä. Jatkossa ehkä hyödynnän oppimiani tekniikoita muissa tuotteissa, Hilda kertoi tyytyväisenä työnsä äärellä.
Teksti ja kuva Mika Nykänen

perjantai 9. marraskuuta 2012

Pyrografiaa ja tasoja

Sandra ja tasokas pöytä.
Sivupöytä ja liikuteltava taso. Pyrografiaa ja skandinaavista tyyliä. Siinä määritelmiä Sandra Puurits-Virtasen asiakastyönä valmistamalle pöydälle.
  - Asiakas halusi skandinaavista tyyliä. Minä halusin geometristä koristelua ja polttokynällä tehdyn kuvion, Sandra kertoi.
  Sandra katseli erilaisia geometrisiä malleja ja muokkasi sitten mieluisan Photoshopin avulla. Kuvion polttamiseen polttokynällä meni lopulta viisi tuntia. Koko pöydän valmistaminen vei pari viikkoa. Rakenteen monimutkaisuus asetti omia haasteita.
Kuvio on toteutettu polttokynällä.
Pöytätason kehystä voidaan nimittäin säätää pystysuunnassa, mikä tekee pöydästä hauskalla tavalla mekaanisen. Jalkarakenteeseen sijoitetut tapit pitävät tason halutulla korkeudella.
  Suunnitelmissa Sandralla on kokonainen sarja huonekaluja, joissa hyödynnetään pyrografiaa.  
  Alun perin virolainen Sandra tuli Petäjävedelle valmistuttuaan puolitoista vuotta sitten Tarton taidekoulusta, Tartu Kunsti Koolista. 2011 keväällä Petäjävedellä vietetyt kaksi kuukautta vaihtojaksolla saivan Sandran muuttamaan kokonaan kotimaata.
  - Täällä pääsin työstämään puuta aivan eri tavalla kun Tartossa, Sandra kertoi.
  Tulevaisuuden suunnitelmissa on valmistuminen keväällä ja käsityöläisten osuuskuntaan liittyminen.

Teksti ja kuva Mika Nykänen

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Artesaanit Höyrygalleriassa


Sari Linna ja Jouni Viinikainen.
 Kalustepuolelta 2011 artesaaneiksi valmistuneet Sari Linna ja Jouni Viinikainen esittelevät tuotantoaan Höyrygalleriassa Korpilahdella. Näyttely kuuluu Höyrygallerian stipendiaattiohjelmaan. Artesaanikaksikolta on esillä mm. kalusteita, valaisimia, koruja ja veistoksia.
  Sari työskentelee kierrätysmateriaalien, puun ja metallien parissa. Galleriaan hän on tuonut mm. Korppi-veistoksen ja valaisimia.
  Jouni työstää pääasiassa terästä. Höyrygalleriassa esillä on mm. kurki- ja rukoilijasirkkaveistokset sekä valaisimia.
  Lisää tietoa Höyrygallerian sivuilta.

Sirkka on täyttä terästä.
 Teksti Mika Nykänen, kuva Sirpa Sergejeff

tiistai 6. marraskuuta 2012

Kalustepuolen osaamista esillä Fiskarsissa

Simo Heikkilä, Tuomas Pynnönen,
Mika Virta ja Antti Koivisto
valikoimassa puutavaraa pöytää varten.
Kalustepuolen opiskelijoiden Simo Heikkilälle toteuttama pöytä on esillä Fiskarsissa marraskuun loppupuolelle saakka. Simo Heikkilän tuotantoa esittelevä näyttely on esillä Kantti-galleriassa Onoma Shopin yhteydessä 30.9.2012 - 25.11.2012. Aikuispuolen artesaaniopiskelijat Antti Koivisto ja Tuomas Pynnönen valmistivat Hiekkilän suunnitelmien pohjalta pöydän. 
Katso lisätietoa Fiskarsin sivuilta.

Teksti Mika Nykänen, kuva Sirpa Sergejeff