tiistai 24. toukokuuta 2016

Vapauden jäljet piirtyivät puuhun

Valtteri ja Tomi jyrsivät haravan uurteita.
Mitä tarkoittaa vapaus? Miten totalitaristinen valtio kontrolloi yksilöä? Puualan artesaaneiksi opiskelevat Valtteri Nyrönen ja Tomi Kivimäki saivat pohtia suuria kysymyksiä, kun he osallistuivat Kuldigan teknillisen oppilaitoksen järjestämään veistoskilpailuun. Aiheena oli nimittäin Latvian itsenäistyminen, jota piti lähestyä teemalla "For the Love of Freedom".
  Kuldigan teknillisen oppilaitoksen puuosasto oli kutsunut kaikki Latvian puualan oppilaitokset sekä suomalaiset ja saksalaiset yhteistyökoulut kilpailuun, jonka tuotokset itsenäistymissankari Oskars Kalpaksin muistolle perustettu Airites -museo otti kokoelmiinsa.
  Ihan kahdestaan Valtterin ja Tomin ei tarvinnut työtä tehdä, sillä mukana lähtivät opettajat Alpo Kangas ja Manun Semann.

Puukkoa ja veistorautaa tarvittiin jalanjälkiin.
  - Idea työhön tuli oikeastaan jo vuosi sitten, kun kuulin, kuinka neuvostoaikana Latvian länsirannikon hiekkaranta haravoitiin joka päivä, jotta pakoon yrittävien jäljet olisivat paljastuneet, Manu kertoo.
  Tämän pohjalta Luovan kampuksen artesaanit suunnittelivat veistoksen, jossa jalanjäljet tanssivat uurretulla hiekalla. Rantaan lyövät aallot kurkottelevat veistoksen alareunasta ja huuhtelevat hiekan tasaiseksi.
  - Työn nimeksi annettiin tarkoituksella Rantaviiva, jotta tekijöiden alkuperä jää ihmisten mieliin, Valtteri kertoo. 
  Alaotsikoksi kaiverrettiin Kolka-Liepaja 1949-1989 historiallisena faktana kertomaan haravoidun rannan pituudesta.
Valmiin työn nimeksi tuli Rantaviiva, Kolka-Liepaja
1949-1989.

  - Ihmiset pitivät tavasta, jolla lähestyimme aihetta, Manu Semann kertoo.
  - Vanhemmat latvialaiset ymmärsivät heti, mistä työssä oli kysymys. Heille rannan haravointi oli osa omaa menneisyyttä. Nuoremmille tarina oli tuntemattomampi, sillä hehän ovat syntyneet vasta näiden aikojen jälkeen, Valtteri kertoo. 
  Valtteri ja Tomi saivat tehdä työtä kellon ympäri, sillä jalanjälkien veistäminen oli tarkkaa puuhaa. Ahkerointi kannatti, sillä poikien työ otettiin pysyvästi museon sisätiloihin näytille.
  Lopulta voittajatyötä ei julistettu.
  Vapaus voitti.
  Katso lisää kuvia veistoksista Oskars Kalpaksin museon facebook-sivulta.




Teksti Mika Nykänen, kuvat Valtteri Nyrönen ja Alpo Kangas

tiistai 17. toukokuuta 2016

Kuvarekka parkkeeraa Yläkaupungin Yöhön

Jokainen kuvattava saa mukaan oman kuvansa.
Jyväskylän aikuisopiston valokuvaajan erikoisammattitutkinnon opiskelijat toteuttavat kesällä 2016 Kuvarekka-projektin. Opiskelijat haluavat päivittää suomalaisuuden kuvan tallentamalla rekkaan tehdyssä studiossa suomalaisten kasvoja valokuviin. Kuvarekka-projektissa otetuista valokuvista kootaan näyttely syksyllä 2016 yhteistyössä Keski-Suomen museon kanssa.
  Kuvarekka parkkeeraa ensimmäisen kerran Yläkaupungin Yössä lauantaina 21.5.2016 Ruusupuiston pihaan, jolloin kuvattavaksi voi tulla klo 12–16.00 ja klo 18–22.00. Lisäksi Kuvarekka on paikalla Kangastuksia-tapahtumassa Jyväskylän Kankaan alueella 12.6.2016 klo 12–16.00.
  Idea Kuvarekka-projektiin syntyi vanhoista torikuvaajista. Opiskelijat haluavat tuoda torivalokuvat projektin myötä tähän päivään. Kuvattavaksi voi tulla niin yksin, kaksin, ryhmässä kuin esimerkiksi perheen tai kaverin kanssa. Jokainen kuvattava saa kuvaustilanteesta muistoksi maksuttoman pikakuvatulosteen. Mikäli kuvattava haluaa, hänen kuvansa arkistoidaan myös museon kokoelmiin. Tuolloin kuvien käytöstä Keski-Suomen museossa tehdään kuvaustilanteessa erillinen sopimus.
  – Torivalokuvissa tavalliset ihmiset puhuvat tarinaansa suoraan katsojalle. Minä olen tässä, tällaisena. Tällainen valokuva on demokraattinen, jokainen tavallinen ihminen on valokuvan arvoinen, jokainen tavallinen elämä on tärkeä, kuvailee kouluttaja Simo Peteri Jyväskylän aikuisopistosta.
  Kuvarekka-projektin toteuttaa 14 opiskelijan ryhmä, joka opiskelee aikuisopistossa valokuvaajan erikoisammattitutkintoa. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti työn ohessa ja joukossa on esimerkiksi ammattikuvaajia, jotka päivittävät osaamistaan tutkinnolla.
  Valokuvaajan erikoisammattitutkinnon opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea aina Ivalosta Kouvolaan.
  – Opettelemme Kuvarekka-projektissa ison tapahtuman järjestämistä ja organisointia. Ryhmätyöskentely ja projektinhallinta ovat myös tärkeässä roolissa, kertoo opiskelija Esko Varesvuo.
  Valokuvaajan erikoisammattitutkinto on suunnattu lehtikuvaajille ja kuvajournalismia työssään tekeville ammattilaisille, jotka haluavat päivittää taitojaan ja syventää tietämystään lehtikuvauksen alalla. Se sopii myös valokuvaajan ammattitutkinnon suorittaneille sekä täydennyskoulutukseksi alan ammattilaisille.


Linkkejä projektiin:
https://arkistoidu.wordpress.com,
www.facebook.com/arkistoidu,
Instagram #arkistoidu

Teksti Jyväskylän aikuisopiston viestintä, kuvat Jyväskylän aikuisopiston valokuvaajan erikoisammattitutkinnon opiskelijat

maanantai 9. toukokuuta 2016

Valmistuvat artesaanit esittäytyvät näyttelyssä

Mukana näyttelyssä on myös tämä upea huopapuro.
Olet lämpimästi tervetullut Kankaan luovalle kampukselle aikuisopiston valmistuvien artesaanien kevätnäyttelyyn nimeltään Kankaalta Käsin. Esillä kampuksen tuoreissa tiloissa on mm. huonekaluja, sisustustekstiilejä ja koruja. Näyttelyyn tuotteita valmistaneet opiskelijat valmistuvat käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnosta  kaluste- tai tekstiiliala suuntautumisaloinaan.
  Avajaiset tähän Luovan kampuksen ensimmäiseen viralliseen kevätnäyttelyyn pidetään perjantaina 13.5.2016 klo 15-17. Näyttelyn avaa aikuisopiston vs. rehtori Marko Saaranen.
  Näyttely on avoinna 16.-27.5.2016 maanantaista perjantaihin klo 10-16. Opiskelijat vetävät opastettuja kierroksia maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 14. Tule ihmeessä kuuntelemaan tekijöiden omia näkemyksiä tuotteistaan. Ja paikkahan on Kankaan luovalla kampuksella, osoitteessa Kympinkatu 3 B, Jyväskylä.


  Teksti Mika Nykänen, kuva Roi Peteri