Luova kiertotalous omassa näyttelyssä

Luova kiertotalous-hankkeen tuotteita voi ihailla nyt nettigalleriassa. Esillä on runsas valikoima tuotteita, jotka on valmistettu kiehtovista kierrätysmateriaaleista ja innovatiivisista biomateriaaleista.

Näyttely esittelee Gradian taideteollisuusalan sekä tekstiili- ja muotialan opiskelijoiden ideoimia ja valmistamia protoja ja tuotteita.

Biopohjaisista materiaaleista valmistetuissa tuotteissa on käytetty sellua, Woodcastia tai 3D-tulostusfilamentteja, kierrätyshuopaa ja korkkia sekä biopohjaista linoleumia.

Kierrätysmateriaalituotteissa on käytetty metalli- ja kalusteteollisuuden ylijäämiä ja sivuvirtoja sekä erilaisia kierrätystekstiilejä.

Tuotteiden valokuvaamiseen ovat osallistuneet Gradian lehtori Sirpa Sergejeff sekä media-alan ja kuvallisen ilmaisun opiskelijat Linnea Koivu, Jenna Lindroos, Eveliina Rintala, Jurian Törnroth ja Sampo Vuori. Näyttelyn valokuviin on lisätty tuotteen ja valmistajan nimi sekä tiedot tuotteessa käytetyistä materiaaleista.

Näyttelyn on koonnut Luova Kiertotalous-hankkeen koordinaattori Sirpa Vauhkala.

Käy ihailemassa mahtavia tuotteita täällä!

https://luovakiertotalous.wixsite.com/intoa 

Teksti Sirpa Vauhkala ja Mika Nykänen

Kolmatta kertaa Kankaalle

Miska kangaspuiden ääressä.

Miska Saarenketo ei ole ensimmäistä kertaa ns. pappia kyydissä, jos puhutaan Luovalla kampuksella opiskelemisesta. Alkamassa on nimittäin kolmas tutkinto samassa rakennuksesta. Viisi vuotta sitten ovi aukesi metalliartesaanin perustutkintoon, minkä jälkeen innostus opiskeluun kasvoi niin kovaksi, että oli pakko suorittaa myös seuraava taso, eli käsityöntekijän ammattitutkinto. 

  Miskan kolmas tuleminen otti suunnakseen kerrosta ylempänä sijaitsevan tekstiilityösalin, missä tarkoitus on vihkiytyä astetta pehmeämmän materiaalin saloihin.

  Kimmokkeen tesktiiliin Miska sai alunperin ensimmäisen opiskeluvaiheensa kiertopajoista, joissa tutustutaan kaikkiin ihmeellisiin materiaaleihin, mitä Luovalla kampuksella on tarjota.

  - Tekstiili kävi mielessä jo silloin ensimmäisellä kerralla mutta valitsin metallin, Miska muistelee kangaspuiden äärellä.

  Työn alla kaulahuivi, jonka loppusijoituspaikka on vielä arvoitus. Miska ei nimittäin ole ihan varma tuleeko huivi lämmittämään hänen omaa kaulaansa

Tyon alla on kaulahuivi.

  - On vähän hurjat värit minun makuuni, tuore tekstiilialan opiskelija sanoo, vaikka oli itse valinnut langat läheisestä tarvikemyymälästä. 

  Tulevaisuudessa siintää kahden materiaalin yhdistäminen tavalla tai toisella.

-  Uudet jutut kiinnostavat aina, Miska sanoo ja jatkaa kangaspuiden louskutusta kahden tutkinnon kokemuksella.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Opiskelua poikkeustilassa

Sirpa Järviö ja Manu Semann pohtivat.

Luovan kampuksen opetus loppui kuin vannesahalla leikaten, kun Suomen hallitus määräsi maaliskuussa koulut sulkemaan ovensa. Sorvit vaikenivat, ompelukoneet pysähtyivät ja kangaspuut lakkasivat louskuttamasta. Opiskelu siirtyi nettiin ja syvä hiljaisuus laskeutui Luovan kampuksen käytäville.
  Kokoontumisrajoituksia noudattaen toimintaa on voitu kuitenkin jatkaa pienimuotoisesti. Osaamista mittaavia näyttöjä on annettu ja otettu vastaan sekä videoyhteyden välityksellä että ihan elävänä Luovalla kampuksella, ja varsinkin valmistuvien opiskelijoiden suoritusten arviointeja ei ole siirretty. Jokainen valmistuu ajallaan.
  Puualan opiskelijat Sirpa Järviö ja Janne Hokkanen huhkivat hiki hatussa kumpikin omassa tilassaan, Sirpa konesalissa ja Janne höyläpenkeillä. Sirpa pohtii opettajansa Manu Semannin kanssa kiinnitysratkaisuja massiivipuiseen sänkyynsä.
  - Olen ollut täällä melkein joka aamu jo puoli kahdeksalta, Sirpa kertoo hymyissä suin.
  Eikä ihme, sillä Sirpa on tekemässä Luovan kampuksen ennätyksen opintojen nopeudessa poikkeustilasta huolimatta. Alun perin Sirpa otti töistään opintovapaata kaksi vuotta tehdäkseen käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon mutta sitten ala vei mennessään ja mopo lähti niin sanotusti keulimaan. Nyt kahden vuoden sisällä valmistuu perustutkinnon lisäksi myös käsi- ja taideteollisuusalan ammattitutkinto, mikä tarkoittaa sitä, että neljän vuoden opinnot tulevat tehdyksi puolet lyhyemmässä ajassa.

Kaisa Kotanen ja Emilia Haapasalo sovituspuuhissa.

  Sirpa on suunnitellut ja valmistanut paljon aaltomaisia muotoja hyödyntäviä valaisimia vanerista. Yhteistyökumppanina hänellä on ollut Säynätsalon vaneritehdas, joka toimittaa hänelle laadukkaan materiaalin. Vaikka Sirpa tuli alalle vasta viime syksynä, nyt hänellä on jo valikoima tuotteita, joita voit ihailla tästä.
  Seinän toisella puolella Janne viimeistelee värillisellä viilulla koristeltua pöytäänsä, joka on jo toinen lajissaan koronaeristyksen aikana. Vaikka kaikki eivät ole iloisia poikkeusoloista, Janne löytää jotain positiivistakin.
  - Ei tarvitse odotella työkaluja tai etsiä tilaa, kun on täällä yksin, Janne tuumaa tyytyväisenä. Katso Jannen tuotoksia hänen instagram tililtään.

Tarja Mäntynen opettaa materiaalioppia.

  Tekstiilipuolelta kuuluu iloista hihkuntaa, kun opettajat Kaisa Kotanen ja Marjo Tuhkanen seuraavat Emilia Haapasalon lohikäärme-hevos-puvun sovitusta. Hurja karvakasa muotoutuu yhtäkkiä upeaksi fantasiapuvuksi, jonka sisälle Emilia katoaa näkymättömiin. Elfien nimeä kantavan puvun avulla Emilia on kehittänyt taitojaan fursuitien (karvaisten pukujen) tekemisessä, mitä tarvitaan, kun Emilia alkaa valmistaa Keski-Suomen museolle koronakaranteenissa suunnittelemaansa jänis-teemaista maskottipukua.
  Muotialan opiskelijat käyvät koululla vain satunnaisesti, sillä usealla on omia työvälineitä kotona. Tarja Mäntynen on kuitenkin teorialuokassa vetämässä materiaaliopin lähituntia kolmen hengen ryhmälle.
  - Materiaalien tuntemusta ei voi opiskella etänä, koska opiskelijoilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta päästä käsiksi kaikkiin kankaisiin, mitä tarvitsee. Lisäksi kaikki kokeet ja materiaalitestit on tehtävä lähiopetuksessa, Tarja kertoo.
  Enni Tulla tekee suunnitelmia ja raporttia omissa oloissaan vaatetuksen työsalissa, jonka toisella reunalla lehtori Heli Mäkinen ohjaa parin hengen opiskelijaryhmää. Muutoin salissa vallitsee suorastaan autereinen rauha.
  Mutta, ensi syksynä salit täyttyvät taas elämästä ja luovien ihmisten energiasta. Siihen uskomme!
  Katso lisää kuvia Facebook-sivultamme.
Teksti ja kuvat Mika Nykänen
  

Islanti kutsui valokuvaajaa

Matias Kuivalaisen ensimmäinen päivä Jón Pállin studiolla.

Luovan kampuksen opiskelijat ovat ahkeria maailmanmatkaajia. Kansainvälisten vaihtojen avulla joka vuosi reilusti yli kymmenen opiskelijaa lähtee eri puolille maailmaa oppimaan uusia asioita omasta ammatistaan, oli se sitten sepän työt, muoti tai valokuvaus. 

  Vaihtoehtoina vaihtojakson toteukselle on joko työssäoppiminen paikallisessa yrityksessä tai opiskelu alan oppilaitoksessa. Vuosien varrella Luovalle kampukselle on muodostunut vakinaisia yhteistyökumppaineita, joiden tarjoamiin paikkoihin opiskelijamme lähtevät. Yhteistyötä tekeviä oppilaitoksia ja yrityksiä on mm. Italiassa, Saksassa, Skotlannissa, Virossa, Espanjassa ja Latviassa. Tämän lisäksi erilaiset hankkeet ja kilpailut vievät opiskelijoita maan ääriin saamaan uusia virikkeitä ammattiin ja ennen kaikkea omaan elämään.  

  Valokuvauksen opiskelijoilla on ollut käytettävissään myös Arte Cult -hankkeen monikansallinen yhteysverkosto, jonka kautta moni opiskelija on löytänyt itsensä jossakin päin Eurooppaa. Tänäkin lukuvuotena ulkomaille on lähtenyt kymmenen valokuvauksen opiskelijaa.

  Nyt ensimmäistä kertaa myös Islannista on löytynyt taho, joka ottaa vastaan Gradian opiskelijoita. Kyseessä on kuuluisan valokuvaajan Jón Pállin galleria ja studio, jossa Luovan kampuksen valokuvauksen opiskelija Matias Kuivalainen opiskelee studiotyöskentelyä ja valaisua. 

  Matias suorittaa media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa monimuoto-opiskelijana, mikä mahdollistaa myös oma-alotteisen työssäoppimisen järjestämisen. 

  Matias sai paikan omalla ja Luovan kampuksen kansainvälisten opintojen yhteysopettajan Anne Haimakaisen uutteralla etsimisellä ja kyselemisellä. Nyt on sitten edessä on seitsemän viikkoa tulen ja jään maassa.

  Anne Haimakainen pitää tärkeänä, että opiskelijat pääsevät ulkomaille saamaan uusia virikkeitä.

  - Kokemus kasvattaa heitä ihmisinä ja ammattilaisina. Vieraassa kulttuurissa työskentely avaa omaan ajatteluun runsaasti uusia rönsyjä, Anne sanoo. 

   - Kaikki vaihdossa olleet ovat saaneet positiivisia elämyksiä ja suosittelevat vaihtoon lähtöä.

   Lue lisää Gradian kansainvälistymistoiminnasta.

Teksti Mika Nykänen, kuva Kristveig Halldórsdóttir

Wilhelmiina kulkee omia polkuja

Vasarat paukkuvat ja sakset suhisevat Kankaan paperitehtaan entisissä saleissa joulukuisena aamupäivänä. Alakerran ahjolla takojien piiri muokkaa metallista mitä mielikuvituksellisimpia muotoja samalla kun yläkerrassa luodaan tuotekokeiluja nahkapaperista ja korkkikankaasta.
  Muiden mukana tekstiilipuolella ahertaa Wilhelmiina Aronsson, joka on todellinen Luovan kampuksen konkari. Wilhelmiina opiskelee jo toista tutkintoa samassa paikassa
  - Kolme vuotta sitten aloitin tekstiilialan perustutkinnolla ja nyt on valmistumassa tekstiilialan ammattitutkinto, Wilhelmiina sanoo työpajan vilskeessä.
  Näiden vuosien aikana Wilhelmiina on käynyt läpi kaikki tekstiiliin liittyvät tekniikat kankaanpainamisesta huovuttamiseen sekä tietysti kutomiseen.
  Wilhelmiina on yksi niistä monista opiskelijoista, jotka ovat löytäneet luovat alat vasta myöhemmin elämässään.
  - Olin it-alalla viisitoista vuotta ja sitten päätin tehdä rohkean ratkaisun elämässäni, kauppatieteen maisteriksi aikoinaan opiskellut Wilhelmiina kertoo. – Halusin toteuttaa itseäni enemmän kuin mitä it-alalla pystyin, joten lähdin opiskelemaan taideteollisuusalaa.
Wilhelmiina tuli Luovalle kampukselle samalla oven avauksella koko koulutuksen kanssa ja on saanut toteuttaa itseään juuri niin kuin halusikin.
  - Meitä tuetaan toteuttamaan omia projekteja. Olen tehnyt paljon tuotekokeiluja kierrätysmateriaalista ja protoja, joita on ollut esillä eri paikoissa. Minua kiinnostaa myös uniikkituotteet ja monenlainen taidekäsityö, esimerkiksi sellainen, jossa on yhteiskunnallinen viesti.
Omien kierrätysmateriaaliin pohjautuvien tuotteiden ohella Wilhelmiina on ottanut osaa talon yhteisiin tuotantoihin. Valon kaupunkiin hän oli toteuttamassa SeaPunk -installaatiota, jossa otettiin kantaa merten saastumiseen.
  Taideteollisuusalan perustutkinnossa opiskelija valitsee erikoistumisalakseen joko metallin, puun tai tekstiilin. Tämän lisäksi Luovalla kampuksella voi opiskella muotialaa sekä valokuvausta.
  Wilhelmiina onsitä mieltä, että Luova kampus soveltuu ihmiselle, joka haluaa toteuttaa käden taitoja luovassa ympäristössä.
- Pitää olla rohkeutta toteuttaa haaveita, Wilhelmiina sanoo. – Nyt, kun olen tämän hypyn tehnyt, minua ei huimaa enää mikään.
Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Garmisch-Partenkirchenin taitajat toteuttivat astiahyllyn Luovalle kampukselle

Valmiin työn äärellä on helppo hymyillä.

Isabel Müller ja David Bühler sovittavat hyllynkannatinta paikoilleen Luovan kampuksen käytävällä
hymy huulillaan. Ja mikäpä on hymyillessä, sillä kaksi viikkoa uusien kokemuksien äärellä alkaa olla ohi ja edessä on paluu takaisin kotiin.
  - Tämä on ollut todella erilaista kuin meidän koulussa Garmish-Partenkirchenissä, Isabel ja David kertovat. - Meillä opiskelu on paljon tiukemmin rajattua erilaisiin tekniikoihin ja rakenteisiin. Täällä ideoiminen ja työskentely on paljon vapaampaa.
  Isabel ja David opiskelevat Garmish-Partenkirchenin puu- ja muotoiluoppilaitoksessa toista vuotta. Käytännössä koulun opetussisällöt ovat hyvin saman tyyppisiä kuin Luovalla kampuksella teoria ja työpajaopintoineen. Siinä, mitä opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat opinnäytetöinään, on eroa.
  - Meillä tuotteissa pitää olla tiettyjä rakenteita ja tekniikoita, kun taas täällä kaikki lähtee opiskelijan omista ideoista ja niiden toteuttamisesta, parivaljakko sanoo.
  Isabelin ja Davidin viimeinen projekti Luovalla kampuksella on opiskelijoiden taukotilan astiahyllykön suunnittelu ja toteutus. Puuosaston opettaja Manu Seman esitteli opiskelijoiden liian pieneksi käyneen astiakaapin ja pyysi saksalaisia muotoilijoita ratkaisemaan ongelman.

Tekeminen oli myös hauskaa.

  Saksalaiset taiturit päätyivät luomaan epäsymmetrisen hyllykokonaisuuden, jossa yhdistellään puuta ja metallia luovasti. Hyllytasojen virkaa toimitttavat metallisent puolat, jotka on upotettu puukehykseen poraamalla.
  Luovan kampuksen yhteistyö Garmisch-Partenkirchenin oppilaitoksen kanssa on tuoretta, sillä Isabel ja David ovat ensimmäiset opiskelijat, jotka ovat tulleet Suomeen vaihtoon. Luovalta kampukselta lähtee opiskelijoita vastavuoroisesti vieraaksi Saksaan talven mittaan, jolloin suomalaiset saavat ensikäden tietoa sikäläisestä opiskelukulttuurista.

Teksti Mika Nykänen, kuvat Mika Nykänen ja Manu Seman

Pop up-sauna tehtiin kaislasta

Saunahuoneen seinät ovat kaislaa, pukutilan huopaa.

Harvia lahjoitti kiukaan Hohtavan Kankaan saunaan.

Hohtavan Kankaan sauna on valmis kaikille kaislasaunassa kylpemisestä kiinnostuneille! Ota pyyhe mukaan ja tule tänään saunalle klo 18 jälkeen ottamaan ihanat löylyt saunan rakentajien kanssa. Jos sekasauna ei innosta, perjantaina on miesten ja lauantaina naisten vuoro.   Sauna on rakennettu yhteistyössä Harvian kanssa, joka lahjoitti juuri sopivan kiukaan Hohtavan Kankaan saunaan.
  - Kaikenlaisia saunoja olen urani varrella nähnyt, mutta kaislasaunoja ei ole vielä tullut vastaan, Harvian tuoteryhmäpäällikkö Arto Harvia myhäilee Manun Semanin esitellessä valmista rakennusta.
  Kiuas koelämmitettiin keskiviikkoiltana ja Manun mukaan luvassa on mahtavan happirikkaat ja sopivan kipakat löylyt.
  - Ilmaa tulee lattian kautta sekä hengittävistä seinistä. Kaislaseinät eivät kuitenkaan päästä löylyä ulos vaan sisälle saa yllättävän korkea lämpötila.  Hohtavan Kankaan jälkeen ruuveilla yhteen kasattu sauna puretaan ja laitetaan odottamaan seuraavaa saunatapahtumaa.
  - Pop-up sauna voidaan kuljettaa mihin vain, vaikka järven rantaan ja pystyttää yhden illan saunomista varten. Tarkoitus on käyttää saunaa esimerkiksi Gradian ulkomaisten vieraiden viihdykkeeksi, Manu kertoo.
  Saunan materaaleina on käyttetty pääasiassa kierrätystavaraa. Esimerkiksi pukutilan huopakankaat ovat tekstiiliopiskelijoiden
  Saunan rakentaminen on ollut myös kansainvälinen projekti. Hollantilaiset vaihto-opiskelijat tekivät pukeutumistilan penkin osana opintojaan.
Teksti ja kuvat Mika Nykänen