tiistai 24. syyskuuta 2013

Palttinaa ensimmäiseen mattoon


Sinivalkoisissa tunnelmissa.
- Alkukankeuden jälkeen oli todella mukavaa, Marjo-Riitta Ohvo kertasi ensimmäistä kudontakokemustaan seitsemään vuoteen. Edellinen kerta kangaspuiden ääressä nimittäin oli yläasteella, kun Marjo-Riitta kutoi poppanan.
  - Loimen tekeminen oli ehkä vaikeinta kaikkine solmuineen ja pujotuksineen. Itse asiassa en ollut aiemmin sitä tehnytkään, Marjo-Riitta kertoi.  - Mutta sitten kun pääsin kangaspuilla vauhtiin, niin tekeminen oli todella hauskaa.
  Marjo-Riitta päätyi siniseen väriskaalaan, koska matto tulee hänen omaan huoneeseen, jonka sävymaailma on sininen. Mattoa varten tehtiin lukuisia valmistelevia suunnitteluharjoituksia, alkaen erilaisten raitojen sommittelusta. Tämän jälkeen aloitettiin varsinaisen maton suunnittelu.
  - Lopullinen matto on kolmas versio, jota lähdin toteuttamaan.
  Kudontakurssin tehtävänannossa oli määritelty kaikille matto, jonka sidoksena oli palttina. Palttina onkin yleisin sidos, jota matoissa käytetään.
  Seitsemän vuoden tauolta paluu kangaspuiden ääreen antoi sysäyksen uudelle innostukselle.
  - Nyt kun pääsin alkuun, niin aion jatkaa mattojen kutomista, Marjo-Riitta kertoi.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

perjantai 13. syyskuuta 2013

Keskiajan tyyliin

Terhi ja itse ommeltu puku.
Terhi Mannisen puku on huippumuotia - 1300-luvulta. Tyköistuva alusmekko on Irlannista tehtyjen kaivausten perusteella rekonstruoitu tyypillinen muotivaate tuolta ajalta. Terhi esitteli pukuaan Toivolan Vanhalla Pihalla järjestetyillä keskiaikamarkkinoilla.
  - Puvun tarkempi tutkiminen paljastaa, että puku on jonkin sortin työläisnaisen vaate. Erikoinen hihankiinnitys kielii ruumiilliseen työhön sovitetusta vaatetustekniikasta, Terhi kertoo.
  - Hiha on venytetty pitkälle lavan päälle, jolloin käden ojentamisesta aiheutuva veto ei kohdistu olkapäässä olevaan saumaan. Tällä tavoin sauma on kestävämpi, Terhi kertoo.
  Päällysmekon, eli surcotten ilmavat hiha-aukot ovat nimeltään "helvetin ikkunat". Ne kuuluivat 1300-luvun puvun malliin niin kuin tyköistuvat alusmekkokin.
  Terhi on harrastanut jo pidempään keskiaikaa ja sen seuraksena tuon ajan vaatetermit ovat tuttuja. Ensimmäisen vuoden tekstiilialan opiskelija on myös ommellut itse koko vaatekerran.
Tyylin täydellistää letit.
  Keskiaikamarkkinoilla Terhi oli Hilda Mikkosen kanssa antamassa työnäytöksiä langan kehräämisestä perinteisin menetelmin. Lankaa tehtiin tavallisen lampaanvillan lisäksi myös koirankarvoista, angorakanin karvoista ja hevosen jouhista.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

 

torstai 5. syyskuuta 2013

Nurja puoli esille

Paita kääntyy keskeltä nurin.
- Näet ihmisen ulkokuoren ja alat tekemään hänestä omaa määritelmääsi. Mutta vastaavatko mielikuvasi todellisuutta, Riina Leppänen kysyy esitellessään taidekäsityön opintokokonaisuudessa valmistamaansa teosta.
  Riina otti lähtökohdakseen ystävästään Juhasta ottamiaan valokuvia ja pohti, miten ne vastaavat sitä kuvaa, mikä hänellä oli Juhasta ihmisenä. Riina tulosti kuvat paperille ja ompeli ne Juhan paidan sisäpuolelle. Paidan ympärille hän sijoitti kysymyksiä, joiden tehtävä on johdatella pohtimaan näkyvän ja piilotetun välistä suhdetta.
  - Paita kääntyy keskeltä nurin jolloin katsoja näkee myös sisäpuolelle, sinne mikä on piilotettua, Riina kertoo.

Juha esiintyy kaikissa paidan kymmenistä kuvista.
  - Juha oli lähtökohta mutta halusin tehdä tästä yleisemmän. Ulospäin näytämme toisenlaiselta kuin mitä olemme sisältä. Miten mielikuvamme määrittyy, se on teoksen esittämä kysymys, Riina kertoo.
  Riina on viehättynyt taidekäsityöhön ja haluaisi tehdä vastaavaa jatkossakin. Lopputyöhön täytyy kuitenkin valita toinen valinnainen tutkinnon osa, sillä kymmenen opintoviikon kokonaisuus on nyt suoritettu.

Kuvat ja teksti Mika Nykänen