torstai 29. tammikuuta 2015

Aikuisartesaanit työssäoppimassa ulkomailla

Näkymiä Rotterdamista.
Tänä keväänä aikuispuolelta artesaaneiksi valmistuvat tekstiilialan opiskelijat ovat parhaillaan työssäoppimisjaksolla. Suurin osa opiskelijoista työskentelee Keski-Suomessa alan yrityksissä tai kädentaitojen ohjaukseen liittyvissä organisaatioissa.
  Muutama on kuitenkin ottanut pidemmän loikan työelämään ja etsinyt paikan itselleen ulkomailta. Marjaana Niskanen hakeutui Rotterdamilaiseen Lile Sadi -studioon, joka suunnittelee tekstiilejä, tapetteja, lasten vaatteita ja asusteita. Lile Sadi korostaa erityisesti korkealuokkaista käsityön laatua. Ideaali paikka siis kunnianhimoiselle tekstiilialan artesaanille.
  Marjaana löysi paikan ystävän vinkin kautta. Portfolion lähettämisen jälkeen tuli tervetulotoivotus Rotterdamiin. Marjaanan toiveissa oli löytää paikka, jossa hän pääsee tekemisiin suunnittelun ja tuotannon kanssa erityisesti kankaanpainannan alalla.  
Anna-Maria Huuskosen kuvaama kutoja
aDelhissä.
  Marjaana kertoilee blogissaan työkuulumisia ja yleisiä tunnelmia Hollanista. Viikon sisällä Marjaana on jo käynyt tutustumassa Haagin tunnelmaan ja alan putiikkeihin.
  Anna-Maria Huuskonen puolestaan on lennähtänyt vieläkin kauemmas, eli Nepalin Kathamanduun saakka. Anna-Maria työskentelee Nepalin Fidassa ja ohjaa ompeluopetusta paikallisille nuorille naisille sekä tutustuu Nepalilaiseen käsityöperinteeseen. Mukanaan Anna-Maria vei ompelutarvikesettejä, joita hän voi hyödyntää toiminnassa. Ohjaustoiminnan ohella Anna-Marian on tarkoitus verkostoitua ja etsiä yhteistyökumppaneita käsityötuotteiden ja -materiaalien maahantuonnin saralla. 
  Blogissaan Anna-Maria kuvailee elämää ja käsityöläisyyttä Nepalissa. Ensivaikutelmien perusteella käsityökulttuuri on tehnyt vaikutuksen Anna-Mariaan. Blogissa on myös hienoja kuvia paikallisista ihmisistä ja uskomattomasta arkkitehtuurista. 
Anna-Marian blogi
Teksti Mika Nykänen, kuva Anna-Maria Huuskonen

tiistai 27. tammikuuta 2015

Vanhasta uutta perinteisillä menetelmillä

Entisöijät työn äärellä. Pietu Iiitti ja Juho Hyvönen. 
Vanhan huonekalun entisöinnissä ei saa tuhota alkuperäisen esineen luonnetta. Tämä sääntö oli Pietu Iitillä ja Juho Hyvösellä kirkkaana mielessä, kun he ryhtyivät asiakkaiden aarteiden entisöimiseen.
  Pietun jyväskyläläinen asiakas lähetti kuvan lipastosta, jonka pinta ja osa koristeveistosta oli kärsinyt. Kuvan nähtyään Pietu ei epäröinyt hetkeäkään ottaa työtä vastaan.
  Tutkimuksen jälkeen Pietu päätteli lipaston olevan erilaisia tyylejä mukaileva teollisesti 1900-luvun puolessa välissä valmistettu huonekalu. Liitokset näyttivät koneellisesti valmistetuilta, samoin lakan koostumus oli peräisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta.
Pietun urakan lopputulos.
  Urakka alkoi lipaston purkamisella ja rungon liitosten vahvistamisella perinteisillä menetelmillä. Vuosien varrella liima oli antanut paikoitellen periksi ja peruskorjaus oli paikallaan.
-  Yksi laatikko oli viilutettava uudelleen irronneiden palasten takia. Myös osa koristeveistosta oli pudonnut pois, Pietu kertaa työvaiheita.
  - Poistin vanhan lakan ja petsasin spriin avulla pinnat uusiksi. Sävytyksen sain aikaan kolminkertaisella petsauksella ja hankauksella.
  - Perinteisen nitroselluloosalakan hankinta oli yllättävän hankalaa, sitä kun ei saanut enää kaupasta, Pietu kertoo.
  Juhon työ on vielä vielä alkuvaiheessa. Muiden projektien oheessa Juho on purkanut ja tutkinut haapamäkeläisen Vaissin kartanon sohvaa, jonka Juho arvelee olevan peräisin 1800-luvun puolelta.
  - Näyttää vähän siltä, että sohva on alun perin ollut maalattu mutta jossakin vaiheessa se on hiottu puhtaaksi ja lakattu.
Nauloja ja hapertunutta puuta. 
  Suunnitelmissa on, että sohva saa uuden lakkapinnan.
  - Entistän sen nykyiseen ulkonäköönsä, koska täyttä varmuutta ei ole siitä, miltä se on näyttänyt alun alkaen, Juho miettii.
  Sohvaan pitää valmistaa uusia osia, koska vuosien saatossa kertyneet virheelliset korjausmenetelmät ovat tehneet tuhojaan.
  - Vaikenta tässä projektissa on varmaan purkaminen ilman että tuhoaa sohvaa lisää, Juho miettii. - Naulojen ja ruuvien aiheuttamat jäljet pitää varmaan korjata uusilla osilla.
  Poikien mielestä entisöinti sopii puualan artesaanin työnkuvaan mainiosti.
  - Entisöinti kiinnostaa ehdottomasti, Juho ja Pietu lausuvat yhteen ääneen. - Tulen tekemään tätä jatkossakin, Juho sanoo.

Teksti Mika Nykänen, kuvat Mika Nykänen ja Pietu Iitti

tiistai 20. tammikuuta 2015

Tekstiilit asiakastyönä lentoasemalle

Suomalaisia tunnelmia lentoasemalla.
Jyväskylän aikuisopiston tekstiilipuolen opiskelijat valmistivat syksyn aikana Jyväskylän lentoaseman Sky cafe & Foodiin  sisustustekstiilejä. Lentokentän kahvila ja ravintolatilat kaipasivat uutta ilmettä ja piristystä. Artesaaniopiskelijat toteuttivat tekstiilit opintoihin kuuluvana asiakaslähtöisenä projektina. Asiakkaan toiveena oli, että tekstiileissä näkyisi teemoina suomalaisuus ja ilmailu.
  Kahvilan iso peräseinä sai uuden kolmiosaisen tekstiilisarjan, kahvilan ikkunat pellavaiset ikkunatekstiilit ja pöydille valmistettiin kauniit huopakukat. Lisäksi lasten nurkkaus sai uuden, raikkaan ja lennokkaan ilmeen uusilla tekstiileillä.
  Jyväskylän aikuisopiston kahvila-ravintola Sky Cafe & Food toimii Jyväskylän lentoasemalla Tikkakoskella. Sky Cafe & Foodin koko toiminta toteutetaan aikuisopiskelijoiden työelämälähtöisenä oppimisympäristönä.
  Kahvila-ravintolapalveluiden ohella on tarjolla kokouspalveluita. Lisäksi opiskelijaryhmät toteuttavat lentoasemalla vuoden mittaan myös erilaisia teematapahtumia tilauslentojen aikataulujen puitteissa.
  Kuvassa kahvilan seinälle ripustettuna kolmiosainen huovutettu ja kudottu tekstiiliteos "Unelmointia taivaansinessä".  Teoksen ovat suunnitelleet ja valmistaneet Marita Airola, Ritva Pitkänen, Pirkko Kujala ja Antti Koivisto (puuosat).    

Teksti Kaisa Kotanen, kuva Riku Luomaa

torstai 15. tammikuuta 2015

Kangas häämöttää jo!

Lisää kuvateksti
Alle vuosi aikaa muuttoon! Aamukampa napsahtelee, kunnes Kankaan ovet avautuvat luoville ihmisille ja ideoille. Samalla Kankaan luovan kampuksen identiteetti hahmottuu pala palalta. Työ on haastava - onhan kyseessä ainutlaatuinen hanke valtakunnan tasolla. Paljon on jo tehty mutta suurin urakka on vielä edessä.
  Kankaalle muuttavat koulutusalat ovat kokoontuneet muutaman kerran suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta uudessa ympäristössä. Torstaina 15.1. erityisenä pohdinnan kohteena oli Kankaan kampuksesta tiedottaminen ja viestintä tuleville opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille.    Koulutuskuntayhtymän viestintäsuunnittelija Niina Koskela esitteli kattavan työkalupakin, jonka avulla Kankaasta kerrotaan maailmalle. Valikoimasta löytyy printtimainontaa, radioaikaa ja tietenkin sosiaalisen median hyödyntämistä eri muodoissa.
  Yhtenä viestinviejänä on tietenkin oma nettisivu, johon voit tutustua täältä ja tämän blogin sivupalkista. Sivulla kerrotaan perustiedot Kankaalle sijoittuvasta opetuksesta ja toiminnasta.
  Parhaillaan opettajat pohtivat arkkitehtien kanssa tilojen järkevää järjestämistä ja muuton konkreettista toteuttamista. Mihin sijoitetaan mikäkin kone, mihin rakennetaan kaapit, mihin näyttelytilat? Kysymyksiä riittää myös tällä saralla.
  Opiskelijoita tuleva muutto ei ole vielä työllistänyt, mitä nyt muutama on joutunut uhraamaan aikaansa kameran edessä mallin tehtävissä. Tästä esimerkki ylempänä.
  Käy myös katsomassa Jyväskylän Kankaan sivuja.
  Hyvältä siis näyttää Kampuksen synnytys!
  Teksti Mika Nykänen, kuva Ida Jouttunpää ja Siru Heinovirta