perjantai 31. elokuuta 2012

Motivaatio löytyi Petäjävedeltä


Juho Rautiainen.
 Peruskoulun jälkeen Juho Rautiaisella oli pulma. Toiveena oli päästä opiskelemaan kotikaupunkiin Kajaaniin, mutta paikkaa ei kuitenkaan irronut. Katse oli suunnattava muihin vaihtoehtoihin Suomessa. Listalta löytyi paikkakunta nimeltä Petäjävesi.
  - Olin ihan että mikähän paikka tuokin on, mutta kun tulin valituksi, huomasin tämän olevan juuri sitä mitä tahdon, puualan artesaaniksi kolmatta vuotta opiskeleva Juho kertoo.
  Ensimmäinen vuosi meni Juhon mukaan ’lusmuillessa’, mutta motivaatio kasvoi taitojen mukana kakkosvuonna.
  - Ihmiset ovat täällä tosi avoimia ja kaikkien kanssa on helppo kommunikoida, Juho kertoo.
  Haastattelutilanteessa paikalla olleet artesaaniopiskelijat kehuvat myös Petäjäveden tiivistä yhteishenkeä ja tekemisen vapautta. Juho kiittelee erityisesti opetusta, joka antaa tilaa etsiä omaa tyyliä ja tapaa tehdä tuotteita.
  - Haaveissa minulla on ehkä jopa oma huonekalumallisto, miettii nuorimies. - Mutta en mä vielä tiedä mikä musta tulee isona!
  Työssäoppimisjaksolla Juho pääsi tekemään kuksia sydämensä kyllyydestä, ja nyt työn alla on tv-taso.
Teksti Riina Nygrén (kuva10), kuva Jennica Riikonen (kuva10)

torstai 30. elokuuta 2012

Mistä idea? Osa 1

Satulavyöpunos narulla.
Mistä artesaani saa ideat tuotoksiinsa? Mikä antaa alkusysäyksen työlle? Mistä esineiden muodot tulevat?
  Nämä kysymykset tulivat mieleeni, kun vaeltelin koulun työsaleissa puurtavien tulevien artesaanien keskellä ja katselin mitä erilaisimpien esineiden syntymää. Puutyösalin nurkassa eräs nuori mies puuhaili kiinnostavan näköisen tuolin parissa.
  - Katselimme teoriatunnilla kuvia Alvar Aallon huonekaluista. Yhdessä tuolissa oli mielenkiintoinen kangaspunos, jota halusin soveltaa, Juhani Nieminen kertoi.
  Juhani toteutti alunperin kankaisen satulavyöpunoksen sisalnarulla.
  - En ole aiemmin tehnyt mitään punoksia. Katselin kirjoista mallia ja aloitin ompelun.
  Juhani otti myös hieman sivuprofiilia Aallon tuolista. Lisukkeena on tukirakenne, joka antaa lisää vakautta selkänojalle. Materiaalina on koivu, tottakai.
Juhani Nieminen ja tuoli.
  - Ja lopuksi pinnalle lakkaa, Juhani kertoi ja jatkoi punoksen ompelemista.
  Aallon tuotannon tarkastelu paljastaa, että inspiraation lähde oli luultavasti tuoli 616, jonka mestari suunnitteli vuonna 1929. Tuoli kuuluu suomalaisen ja kansainvälisen funktionalismin helmiin. Kotimaisesta koivusta ja lämpimästä kankaasta valmistettu tuoli edusti skandinaavista pehmeää ja ihmisläheistä linjaa funktionalistien muutoin viileässä tyylissä.

maanantai 27. elokuuta 2012

Koruoppia Unkarista

Zoltán Kriski luennoi.
Mikä on sormuksen merkitys kantajalleen? Mikä on hyvä muoto? Mikä on kestävä idea sormuksessa? Näitä kysymyksiä pohti Zoltán Kriski maanantaina korusuunnittelijan näkökulmasta. Zoltan tuli Unkarista metallipuolen vierailevaksi opettajaksi parin viikon jaksolle. Zoltan toimii Budapestissa kultaseppänä ja vapaana opettajana.
  Ensimmäisenä aamupäivänä Zoltan keskittyi omien korujen esittelyyn ja suunnittelun peruskysymysten pohtimiseen. Zoltan kertoi itse saavansa vaikutteita koruihinsa viiden tuhannen vuoden ajalta. Taidehistoria on hänelle ideoiden valtakunta.
- Kaikki aikakaudet ovat läsnä samanaikaisesti. Egypti, antiikin Kreikka, Etruskivaltakunta, ne ovat kuin sade, joka valuu päälleni, kun katselen historiaa.
  Tiistaina Zoltan patistaa opiskelijat suunnittelemaan omia korujaan. Loppuviikosta päästään työstämään metallia ja ensi viikolla pitäisi olla valmista.
  Zoltan Kriski on taustaltaan arkkitehti. Koruissa häntä houkuttaa niiden nopea valmistaminen rakennuksiin verrattuna.
  - Saan idean ja seuraavana päivänä koru voi olla valmis. Rakennuksessa menee monta vuotta, Zoltan kertoi.

torstai 23. elokuuta 2012

Nuori artesaani aloitti yrittämisen

Iivari Pääkkönen
- Maitokärryjen korjaamisesta laatupuukkojen takomiseen, kertoi Iivari Pääkkönen, kun kysyin aloittelevan sepän työtilauksista. 
  Iivari Pääkkösen tietää nyt, millaisia ovat käsityöalan yrittäjän ensimmäiset askeleet. Viime keväänä metallipuolelta artesaaniksi valmistunut Iivari aloitti matkan kohti sepän ammattia kesän alussa Taitola-osuuskunnan jäsenenä. Osuuskunta tarjoaa mahdollisuuden yritystoimintaan ilman oman toiminimen tai yhtiön perustamista. Seppä tekee töitä osuuskunnan palkkalistoilla, vaikka hankkii asiakkaansa itse. Kirjanpito ja rahaliikenne hoituu osuuskunnassa alan ammattilaisten toimesta.
  Iivari osallistui opiskeluaikana Nuori Yrittäjä-opintoihin ja sai tätä kautta mahdollisuuden käyttää valmistumisen jälkeen koulun laitteita ja tiloja omaan toimintaan osuuskunnan jäsenenä. 
  - Tavoitteena on perustaa oma sepän paja pohjoiseen Keski-Suomeen, Saarijärveltä kotoisin oleva Iivari kertoi.
  Etelämpänä markkinoita hallitsee useita Petäjävedeltä valmistuneita ammattiseppiä omilla pajoillaan.
Tuohikahva
Kahvassa tuohta.
  - Kaikki ylijäävä tulo menee oman pajan valmisteluun, eli työvälineiden ja materiaalinen hankintaan, Iivari kertoi.
  Iivarin päätuote on puukot. Iivari valmistaa kaikki osat itse alusta loppuun, myös puuosat, joihin voi kuulua jopa tuohen käsittelyä.
  - Kaikki on vain täytynyt opiskella yrityksen ja erehdyksen kautta.
  Iivarin tie sepäksi ei ollut aivan mutkaton. Lukion jälkeen nuori mies meni yliopistoon opiskelemaan fysiikkaa. Hän ajatteli tekevänsä käsillään asioita harrastusmielessä. Vuoden kuluttua raudan kutsu vei miehen mennessään. Iivari jätti yliopiston ja lähti Petäjävedelle.
  - Ajattelin, että miksi en tekisi sitä, mitä todella haluan. En ole katunut päivääkään.

tiistai 21. elokuuta 2012

Naamiohuveja

Siiri ja Heini kokeilevat.
Valokuvauksen opiskelijat vaihtoivat maanantaina kuvien tekemisen kolmiulotteiseen muotoiluun. Tehtävänä oli naamioiden valmistaminen paperista, liisteristä ja kipsinauhasta.Osa opiskelijoista otti vaikutteita afrikkalaisista, toiset venetsialaisista naamioista. Tarkoitus on toteuttaa seinällinen naamioita kaikkien ihailtavaksi.
  - Tehtävä auttaa valokuvaajia hahmottomaan kasvojen piirteitä kolmiulotteisesti, opettaja Anni Honkala sanoi.
  Tehtävä kuuluu osana kuvan toteuttamisen opintokokonaisuutta, joka johdattaa valokuvaajat kuvallisen kulttuurin ja ilmaisun lähteille.

Uusia ammattitutkintoja

Kohti uutta tutkintoa.
Petäjävedellä aloitti elokuun 9.päivä 14 uutta aikuisopiskelijaa käsityöntekijän ja tekstiilialan ammattitutkintojen valmistavan koulutuksen. Käsityöntekijän ammattitutkinnon valmistava koulutus käynnistyi ensimmäisen kerran historiassaan. Molemmat opinnot suoritetaan monimuoto-opiskeluina ja opiskelijoita ryhmissä on ympäri Suomen. Opiskelijoiden joukosta löytyy muun muassa seppiä, nukentekijöitä, tekstiilialan yrittäjiä ja puuseppiä.
  Ensimmäisen päivän päätteeksi ryhmä harjoitti yhteistyötaitojaan ja souti vanhalla kirkkoveneellä tutustumaan Petäjäveden Vanhaan kirkkoon ja sen historiaan. Yhteistyö oli saumatonta ja matka taittui joutuisasti.
  Seuraavalla lähijaksolla syyskuussa paneudutaan käsityön ja käsityöyrityksen toiminnan laatuun sekä itse yrittäjyyteen. Lisäksi tuolloin luvassa on myös opintomatka Habitareen.
  Katso lisätietoja käsityöntekijän ammattitutkinnosta ja tekstiilialan ammattitutkinnosta.

maanantai 20. elokuuta 2012

Pyhimyksiä ja kaleeriorjia

Kristoforos ja Sanna.
Perjantaina ensimmäisen vuoden opiskelijat irrottautuivat hetkeksi opinnoista retkeilyn merkeissä. Puu- ja metallialan opiskelijat kävivät soutamassa kirkkoveneellä ja valokuvauksen opiskelijat piipahtivat Petäjäveden maailmankuulussa Vanhassa kirkossa.
  Retket olivat osa opiskelijoiden tutustumista opiskelupaikkakuntaansa, ja tietysti myös toisiinsa.
  Kirkkoveneet tekivät lähes kymmenen kilometrin matkan Karikkosillan saareen, missä opiskelijat hengähtivät nuotion ääressä.
Valmiina soutamaan.
  Valokuvaajien retkikohteessä ihasteltiin sileiksi kuluneita lattialankkua ja hellyttäviä pyhimysten kuvia. Vuonna 1765 valmistunut hirsikirkko on yksi seitsemästä Suomen maailmanperintökohteesta ja ehdoton käyntikohde jokaiselle Petäjäveden vieraalle.
Kuvat: Anni Honkala ja Jere Nieminen

torstai 16. elokuuta 2012

Kokeile penkkejä ja pergolaa Fiskarsissa

Samuli Naamangan penkit.
Fiskarsissa voi kokeilla syyskuun loppuun saakka aikuispuolen kalusteopiskelijoiden toteuttamia tuotteita. Samuli Naamangan suunnittelemat penkit ja Linda Bergrothin pergola on sijoitettu Fiskarsin alueelle kaikkien vierailijoiden nautittavaksi.
  Tuotteet kuuluvat Fiskarsin Keidas ja kelluvat puutarhat -näyttelyyn, joka on osa Helsingin Designpääkaupunkivuoden 2012 ohjelmaa.
Tuotteet on valmistettu Petäjävedellä viime keväänä Sirpa Sergejeffin ohjaamien aikuisopiskelijoiden yhteisprojektina.
  - Projekti tarjosi mahdollisuuden nähdä, mikä on tämän hetken kansainvälisten huippumuotoilijoiden suunta, Sirpa kertoi.
Linda Bergrothin pergola.
  Aikuispuoli on tehnyt ennenkin yhteistyötä tunnettujen muotoilijoiden kanssa. Esimerkiksi Simo Heikkilä on pitkäaikainen yhteistyökumppani.
  - Jatkossa on tarkoitus hankkia lisää nimekkäitä suunnittelijoita esimerkiksi kesäisin pidettäviin workshopeihin. Tavoitteena on, että Petäjävedestä tulee paikka, jossa suunnittelijat ja käsityöläiset kohtaavat.
  Samuli Naamanka on kansainvälisesti tunnustettu sisustusarkkitehti ja teollinen muotoilija. Linda Bergroth valittiin vuoden 2012 nuoreksi muotoilijaksi.
  Onoman sivuilta löydät lisää tietoa Fiskarsin näyttelystä. Ja tästä voit tutustua Fiskarsin omaan tiedotteeseen.
  Kuvat: Sirpa Sergejeff

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Hätätilaverhot!

Hädässä verhot maalataan!
Elokuun helle yllätti opettaja Anni Honkalan ja opiskelijat. Porottava aurinko uhkasi kuumentaa verhottoman luokan sietämättömäksi pätsiksi.
  Vaatetuspuolen opiskelijat Laura Lindeman ja Nina Nieminen saivat kiirellisenä tehtävänä maalata piirustus- ja maalaustilaan uudet verhot.
  - Teema ja aihe vapaa. Tärkeintä on saada verhot ikkunaan, Anni Honkala opasti.
  Pikatehtävä kuului tuotteen suunnittelu opintokokonaisuuden aloittavaan luonnostelu ja piirtäminen -osioon. Verhojen valmistuttua opiskelijat palaavat kynän varteen ja piirtävät muun muassa elävää mallia.

Sormenpäät oppivat näkemään

Opiskelijat keskittyvät.
Opiskelijat kumartuivat pöytien ääreen silmät suljettuina. Kädet liikkuivat tilkkujen pinnalla. Luokassa täydellinen hiljaisuus.
  Tälläinen oli näky, jonka kohtasin astuessani koulun ovesta sisään tiistaina. Kyseessä ei kuitenkaan ollut meditaatiohetki, vaan aikuispuolen opiskelijat Minna Laitinen, Pia Niininen ja Katri Suosara tutkivat materiaaleja näkövammaisille lapsille suunniteltavaa koskettelukirjaa varten. 
  - Helposti alkaa arvailla, mikä materiaali on kyseessä, eikä ajattele miltä materiaali tuntuu, opiskelijat pohtivat näytteiden äärellä ja jatkoivat muistiinpanojen kirjoittamista.
  Testattavana oli yli kolmekymentä materiaalinäytettä. Joukossa oli mm. kangasta, pahvia, keinomateriaaleja, puuta, villaa ja hiekkaa. Tarkoitus oli eläytyä näkövammaisen rooliin ja oppia tuntemaan materiaalin antamia vaikutelmia. Myöhemmin näitä havaintoja käytetään itse kirjan suunnittelussa.
  - Kaikki opiskelijat ovat olleet innostuneita tästä projektista, kouluttajat Kaisa Kotanen ja Marjo Tuhkanen kertoivat.
Kaarnaa, oksia, kuorta.
  - Opiskelijat kirjoittavat itse tai valitsevat valmiin tarinan, jota lähdetään toteuttamaan.
  Aloite kirjan suunnittelusta tuli näkövammaisten koulusta. Suunnitteluun on varattu yksi ja valmistukseen neljä viikkoa. Opiskelijat valmistavat kirjasta useita kappaleita, jotka annetaan näkövammaisten kirjastoon Celiaan. Kirjojen toteutuksessa käytetään kaikenlaisia tekniikoita huovutuksesta kudontaan ja ompelusta kankaanpainantaan.
  - Yleensä artesaanit keskittyvät visuaaliseen puoleen. Nyt meillä on tilaisuus ottaa uudet aistit käyttöön.
  Katso tästä Celian ohjeita koskettelukirjan tekijöille.

maanantai 13. elokuuta 2012

Makea tyyny neuloille

Poikkileikattu mansikka muotoutuu.
- Halusin jotain söpöä, ei mitään tylsää neliskanttista, Taru Heiskanen kertoi neulatyynynsä ideoinnista.
  Ensimmäistä vaatetusalan tehtäväänsä tehnyt Taru oli suunnitellut yli kymmenen erilaista ideaa, joista toteuttavaksi valikoitui "poikkileikattu mansikka". Rannalle jääneiden ideoiden joukossa oli mm. värikäs pääkallo, maatuskanukke, jäätelötötterö ja jalokivi. Toteutettavaksi päätyi lopulta sellainen, joka on mahdollista valmistaa puhtaasti ompelemalla.
Taru Heiskanen.
- Poikkileikattu siksi, että se sopii ranteeseen ja pysyy kädessä. Neulatyynyä on tarkoitus käyttää työskentelyssä koko opintojen ajan, Taru kertoi.
  Neulatyynytehtävässä opiskelija suunnittelee ja valmistaa oman tuotteen alusta loppuun. Tehtävä kuuluu tuotteen valmistamisen opintokokonaisuuteen. Neulatyynyn jälkeen opiskelijat pääsevät käsiksi tilkkutöihin, esiliinaan ja kankaanpainantaan.
  Jyväskylästä kotoisin oleva Taru oli harrastanut käsitöitä ja vaatteiden tuunausta ennen kouluun tuloa.
- Muokkaan kirpparilta hankittuja vaatteita. Olen tehnyt myös puvun vanhojen tansseihin. Haluan testailla erilaisia asioita. Nyt olen opiskelemassa, ettei kokeilut päädy tiskiräteiksi, Tarui nauroi.

perjantai 10. elokuuta 2012

Emännille veitsiä

Puolivalmiita emännänveitsiä.
- Puolisen tuntia yhdessä menee, kertoi Miika Ojanen ahjon äärellä.
 Kolmannen vuoden opiskelija tekaisi muutaman emännänveitsen kolmantena opiskelupäivänä ennen ruokatuntia. Veitsi valmistetaan pitkästä hiiliteräksestä kokonaan takomalla. Veitsiosa irrotetaan tangosta lekalla lyömällä ja lopuksi terä muotoillaan lopulliseen asuunsa.  
- Muutamalta asiakkaalta on tullut kyselyitä ja loput menee markkinoille myytäväksi, Miika sanoi, kun kyselin syytä veitsitehtailulle.



Veitsi irtoaa raudasta.


Tasaisesti epätasaista?

Laura Kautto keskittyy.
Millainen on tasaisesti epätasainen raidoitus? Tätä Laura Kautto ja luokkatoverit saivat pohtia tekstiilialan opintojen ensimmäisessä tehtävässä. Tasaisten ja epätasaisten lisäksi opiskelijat suunnittelivat mm. riehakkaita, moderneja, rentoja ja vaikkapa löysiä raitoja. Alussa raidat saivat olla vain mustia, värit tulevat mukaan myöhemmin.
 Opiskelijat piirsivät omat ideansa mallikorteille, joiden pohjalta he aloittavat ensi viikon lopulla ensimmäisen kudontatehtävän. Ekologisuutta korostaen aivan aluksi kudotaan kierrätetystä materiaalista perinteinen räsymatto.
- Opetella näkemään ja löytämään, kertoi opettaja Mari Raiskila raidoitustehtävän tavoitteeksi.
Laura Laaksosen raitoja.

 Tehtävä kuuluu tuotteen valmistamisen opintokokonaisuuteen. Ideoinnista ja suunnittelusta edetään kangaspuiden pariin, luodaan ensimmäinen loimi ja kudotaan kynnysmatto. Myöhemmin syksyllä tuotteiden koko ja vaikeusaste kasvavat. Tavoitteena on, että opintokokaisuuden lopussa opiskelija hallitsee koko tuotteen valmistamisen prosessin suunnittelusta toteuttamiseen piirustuksineen ja viimeistelyineen. 





keskiviikko 8. elokuuta 2012

Ensimmäinen päivä!

Heini Kumpulainen
- Loistavat tunnelmat, Heini Kumpulainen sanoi aloittavien valokuvauksen opiskelijoiden tutustumistilaisuudessa.
Tampereelta Petäjävedelle muuttanut Heini kuunteli aloittavien opiskelijoiden infoa keskiviikkona. Vanhat opiskelijat esittelivät itsensä ja toivottivat tulokkaat tervetulleiksi uuteen elämään.
- Haluan oppia täydelliseksi valokuvaajaksi, Heini ilmoitti kun kysyin tavoitteita.
Erityisesti Heini odotti luovan valokuvauksen kursseja, joita onkin luvassa loppusyksystä.
Valokuvauksen opiskelijoidenensimmäinen opintojakso keskittyy kuvan toteuttamiseen, missä tutustutaan kuvan käsitteeseen ja kuvataiteisiin sekä opiskellaan käytännössä kuvallisen ilmaisun keinoja.