perjantai 29. elokuuta 2014

Ötökän elämää

Vilma ja Sonjan sirkka ateriallaan. 
Aloittavat artesaanit sukelsivat hyönteisen näkökulmaan ensimmäisessä ryhmätehtävässään. Tavoitteena oli rakentaa hyönteinen sekatekniikalla ja asettaa koko valmistusprosessi esille koulun tiloihin. Pienryhmät saivat käyttää kaikkia koulun tiloista löytyviä materiaaleja ja tekniikoita ötökkää valmistaessaan.
  Tehtävän teko aloitettiin tutustumalla surrealismiin ja hyönteisten rakenteeseen. Opiskelijat piirsivät höynteisiä ja tutkivat kuvia, joiden pohjalta ryhmä luonnosteli oman tuotoksensa. Luonnosten jälkeen ryhmä hajaantui eri puolille koulua tutustumaan pajoilta löytyviin materiaaleihin.
  Hyönteisen valmistuksessa ryhmä jakoi voimansa vahvuuksiensa mukaan. Tekstiili- ja vaatetusalalle suuntautuvat opiskelijat keskittyivät pehmeisiin materiaaleihin kun taas puusta ja metallista kiinnostuneet ottivat haltuun kovien pajojen työkaluja. Hyönteisistä löytyy niin huovutusta kuin hitsattuja osiakin.
  Vilma Salmi ja Sonja Liimatainen esittelivät oman herkullisen värikkään tuotoksensa, jonka lähtökohtana oli rukoilijasirkka. Artesaanit olivat halunneet rinnastaa söpöt värit vähemmän söpöön tilanteeseen.
  - Siinä naaraspuolinen sirkka syö teitysti urostaan, Vilma ja Sonja kertoivat teoksestaan, jonka yhtenä teemana oli lapsuuden loppu.
  Jokainen ryhmä kehitti ötökälleen tarinan, jossa kerrotaan hyönteisen elinpiiristä, ravinnosta ja suhteesta ihmisiin. Ryhmät myös tuottivat teoksistaan myös miellekartan sekä ideakortin, joka liittettiin näytteille asetettuun teokseen.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen


perjantai 22. elokuuta 2014

Artesaanit Mäntän taideparatiisissa

Artesaanit saapuvat onnellisesti Mäntän kuvataideviikoille. 
Artesaanit latasivat itseensä rautaisannoksen nykytaidetta ja Suomen kultakauden merkkiteoksia syksyisellä, jo perinteeksi muodostuneella, kulttuurimatkalla. Tänä vuonna Mäntän kuvataideviikoille ja taidemuseo Göstaan suuntautuneessa retkueessa olivat mukana kaikki nuorisopuolen artesaaniopiskelijat.
  Ja mitä perillä odottikaan! Molemmat kohteet olivat niin täynnä mielenkiintoista nähtävää, että päivä ei riittänyt alkuunkaan tarjonnan läpikäymiseen. Sen verran tuhti oli taidekattaus, että nälkäkään ei pahemmin kurninut, vaikka matkassa oli vain kevyet retkibanaanit.
  Mäntän kuvataideviikkoihin tutustuimme näyttelykeskus Pekilossa, joka entisenä teollisuusrakennuksena oli jännittävä kokemus sinänsä. Neljässä eri kerroksessa oli huikea valikoima nykytaidetta veistoksista videoihin. Artesaaneja kiehtoivat erityisesti Outi Pieskin teokset sekä alakerran suurikokoiset Meri Peuran ja Pekka Jylhän veistokset. Myös Leena Kelan ja Kristina Junttilan Kahviland sai artesaanit kokeilemaan elämyksellistä taiteen kokemista.
  Lähtiessä tietenkin harmitti, että aika ei riittänyt pitempään tarkasteluun. Liian moni teos jäi pintapuolisen katsastuksen varaan. Kaiken kaikkiaan palvelusta ja tarjonnasta täytyy lausua Sakari Tervon mainiota videota siteeraten: 5/5.
  Taidemuseo Gösta itsessään oli näkemisen arvoinen. Juuri valmistunut puupaviljonki oli vaikuttava elämys niin ulkoa kuin sisältäkin. Opastetulla kierroksella tutustuimme mm. Akseli Gallen-Kallelan (jota Göstassa on todella paljon) ja Helene Schjerfbeckin tuotantoon. Uudella puolella odotti sitten Eija-Liisa Ahtilan uusin videoinstallaatio, Riiko Sakkisen MuNA-museo sekä Superpop-näyttely, joka esitteli sellaisia suuruuksia kuin Andy Warhol, Roy Lichtenstein, Jasper Johns ja Damien Hirst.
  Museotarjonnasta vaikuttuneina artesaanit suuntasivat vielä Mäntän kirkolle, joka oli Kaarina Kaikkosen muhkean tekstiili-installaation verhoilema. Sisältä löytyi Hannes Autereen puuveistokset, mikä kiinnosti ainakin puualalle suuntautuvia opiskelijoita.

Teksti ja kuva Mika Nykänen

tiistai 12. elokuuta 2014

Kiertopajoista artesaanin polulle

Jukka Nurminen rullaa. 
Tuotesuunnittelua, huovutusta, taontaa, ompelua, sorvaamista! Näistä aineiksista rakentuvat artesaanien ensimmäiset koulupäivät. Ensimmäistä kertaa nykymuotoisen koulutuksen aikana artesaaniopiskelijat pääsevät opintojensa aluksi kiertämään koulun kaikki osastot ja kokeilemaan eri materiaaleja. Kaksi viikkoa kuluu siihen, että jokainen opiskelija on saanut tehtyä tuotteen niin tekstiilistä, metallista, puusta kuin kankaastakin. Jokaisen tuotteen opiskelija suunnittelee ja toteuttaa alusta loppuun itse.
  - Viimeksi olen huovuttanut ala-asteella joitakin tonttuja, Jukka Nurminen kertoo huovutuspöydän ääressä.
  Huovasta opiskelijat tekevät mm. pussukoita ja huopanarua. Vaatetuspuolella opiskelijat suunnittelevat ja ompelevat kassin. Puuosaston saleissa sorvi pyörii ja hiomapaperi suhisee, kun opiskelijat tekevät paistinlastoja. Metallipuolella otetaan leka kauniiseen käteen perehdytään makkaratikun takomisen saloihin.
  Kiertopajojen aikana opiskelijat saavat tuntumaa muihinkin tekniikoihin ja materiaaleihin kuin mihin ovat alun perin suuntautuneet. Tämän toivotaan antavan monipuolisemmat eväät käsityöläisen uralle. Samalla opiskelija voi myös harkita omaa suuntautumisalaansa vielä tarkemmin, sillä lopullinen valinta suoritetaan vasta kuuden viikon jälkeen.
  Kiertopajojen jälkeen opiskelijat sukeltavat vielä syvemmälle sekoitettujen tekniikoiden maailmaan, sillä luvassa on neljä viikkoa puhdasta tuotesuunnittelua ja taiteesta virikkeitä ottavaa luovuutta.

Teksti ja kuva Mika Nykänen