Opinnäytetyöt galleriaan

Artesaanien kevään 2013 opinnäytetyöt ovat nyt nähtävissä "valitut kuvat" -sivulla sekä Facebook-sivuillamme. Mukana on aiemmin esiteltyjen töiden lisäksi valikoima kaikilta käsi- ja taideteollisuusalojen osastoilta. Tutustu ja ihastu.

 



Fanny Renkon pyrografiaa.

 

Kuva Nestori Lönngrén



Japanista uusia tekniikoita ja ystäviä

Henri japanilaisen värjäyksen pauloissa.

Tekstiiliartesaaniksi opiskeleva Henri Hyvärinen suoritti seitsemän viikon työssäoppimisjakson Japanissa, ensimmäisenä Petäjäveden artesaanina kautta aikojen. Henri ajautui Japaniin hieman sattumalta, sillä alunperin hän lähti etsimään eurooppalaisia huovuttajia, joiden luokse olisi mennyt työssäoppimaan. Huovuttajien sijaan netin uumenista löytyikin Japanissa majaansa pitävä kanadalaisen tekstiilivärjääjä ja silkikutoja Bryan Whiteheadin blogi, joka sai Henrin kiinnostuksen heräämään.
  Bryan pitää kuudenkymmenen kilometrin päässä Tokiosta Fujino-nimisessa kylässä perinteisiin menetelmiin perustuvaa värjäys- ja silkinkutomiskeskusta. Henri otti yhteyttä marraskuussa ja huhtikuun alussa nuori mies laskeutui Tokion kansainväliselle lentokentälle.
  Seitsemän viikon aikana Henri sai perehtyä valtavaan määrään värjäystekniikoita ja silkinvalmistuksen maagiseen maailmaan.
  Varsinaisena työnä Henrillä oli toimia Bryanin apulaisena värjäysopiskelijoiden opetuksessa. Kansainväliset ryhmät tulivat asumaan ja opiskelemaan Bryanin suureen vuoristotaloon, missä kymmenen päivän ajan perehdyttiin värjäystekniikoihin. Tulipa siinä oheessa käytyä teepellon sadonkorjuussa ja teeseremonioissa. Myös suurkaupunki Tokio tuli tutuksi lukuisilla vierailuilla.
  Kaiken kaikkiaan Henri on huikaisevan vaikuttunut matkastaan.
- Lähdin opiskelemaan värjäystä ja palasin täynnä korvaamattomia kokemuksia. Sain uusia ystäviä mm. Irlannista, Yhdysvalloista, Lichtensteinista ja tietenkin Japanista.
  Lue koko tarina Henrin blogista.

Teksti Mika Nykänen, kuva Henri Hyvärisen albumista

Elokuva sai aiheensa muodista

Elina Kautto kuvauksissa.

"Tehkää elokuva, jonka aiheena on muoti". Tällainen brieffi oli vastassa perjantaina kansainväliseen Uneton 48 lyhytelokuvakilpailuun osallistuneita tekstiiliartesaaneiksi opiskelevia Laura ja Elina Kauttoa, kun kilpailun aiheet arvottiin. Ryhmä alkoi kehitellä ideoita tarinaan, joka tuli toteuttaa kahden vuorokauden aikana valmiiksi lyhytelokuvaksi. Kilpailun konseptiin kuuluu myös, että jokaiselle osallistujaryhmälle arvotaan aihe ja genre.
  Ihan kahdestaan Laura ja Elina eivät olleet, sillä ryhmän ytimen muodostivat ohjaaja Jesper Penttinen ja kuvaaja Jaakko Kleimola, joilla on vahva ammattitausta elävän kuvan saralla.
  Aihe sopi kuin loimi artesaanin puihin, sillä sisaruksilla oli opintojen kautta pukuhistoria ja moni muukin muotiin liittyvä asia tullut tutuksi.
 - Alussa muoti tuntui kauhean vaikealta yhdistää elokuvaan, mutta sitten tarina alkoi syntymään, Elina ja Laura kertovat.
  Erilaisten käsikirjoitusversioiden joukosta valittiin tarina, jossa kuvattiin minihameen salattu syntyhistoria. Tarinan kehyskertomuksena on nykypäivä, mutta varsinaiset tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun hienostorouvien muotiongelmiin. Sen ajan naisten hameethan olivat melko pitkiä, minkä vuoksi liikkuminen oli kömpelöä. Elokuvassa talon piika kehittää hameesta uuden version käytännöllisyyssyistä, mikä kuitenkin johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Eri vaiheiden kautta palataan nykyhetkeen, missä tapahtuu vielä yllätyksiä.
  Kuvauksia varten tytöt suorittivat etsintäretken Jyväskylän Huoneteatterin pukuvarastoon. Naamiohuvit -näytelmän puvut osoittautuivat sopiviksia pohjiksi, josta elokuvan puvut pystyttiin muokkaamaan.
  - Vanhojen pukujen epäkäytännöllisyys tuli konkreettisesti esille kun kompuroimme ne päällä kuvauksissa, Elina kertoo. 
  Tällä viikolla tekijöille selviää, miten elokuva menestyi kilpailussa.
 
Tektsi Mika Nykänen, kuvat Jussi ja tytöt -työryhmä

Sisustustekstiileillä tekniikat tutuiksi

Marja-Leena Klintin huovuttettu

huivi ja Virpi Niemisen kudottu ja

värjätty huivi

Aikuiskoulutuksen tekstiiliartesaanit rakensivat ensimmäisen näyttelynsä sisustustekstiileistä. Ensimmäisen vuoden tekniikkakurssien tuotoksen hehkuvat värejä ja esittelevät materiaalikokeiluja huovutuksen, kankaanpainannan ja kudonnan saralla.
  - Teemana oli tänä vuonna sisustustaminen. Opiskelijat saivat valita jonkin tietyn tilan, johon tekstiilit tulevat tai sitten he tekivät tuotteen yleiseen myyntiin, kouluttaja Satu Tammikari kertoo tehtävänannosta.
  Syksyllä opintonsa aloittaneet teksiiliopiskelijat kävivät neljän viikon tekniikkatyöpajat kudonnasta, kankaanpainannasta ja huovutuksesta, minkä jälkeen he aloittivat tuotteiden suunnittelun.
  - Näissä tehtävissä on nähtävillä käytännössä opiskelijoiden ensimmäiset tuotteet, Satu kertoo.
  Valmistusta edelsi erilaisia suunnittelukursseja ja myös tilasuunnitelun perusteita. Opiskelijat tekivät värikarttoja tiloista, joihin tuotteet tulevat.
  Tekniikkakurssien jälkeen ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat tehneet sarjatuotteita, joita myytiin kädentaitomessuilla. Syksyllä on sitten vuorossa asiakastyö, jossa tuote suunnitellaan asiaakkaan tilauksen mukaan.
  Katso lisää kuvia Facebookista.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Parkkinahkaa ja tilkkuja valinnaisviikoilla

Pentin laukkukokoelma.

Kevään valinnaisviikoilla päästiin taas kokeilemaan monipuolisesti uusia tekniikoita. Ohjelmassa oli parkkinahkaa, tilkkutöitä sekä tuohitöitä. Valokuvauksen osastolla perehdyttiin omakuvan erilaisiin virtauksiin.
    Itselleen vyölaukun ja korttipakkakotelon parkkinahkakurssilla tehnyt metallipuolen opiskelija Pentti Lahtinen oli tyytyväinen kurssin antiin.
  - Todella mielenkiintoista, Pentti
kertoo ja näyttää tuotoksiaan.

Chang Jitthong piirsi tilkkutyöhön.

  Parkkinahan saloihin perehdytti seppä Teppo Nousiainen Savonlinnasta. Kurssilla tehtiin nahkatöitä läppärilaukuista puukontuppeihin. Osallistujat tulivat valinnaiskurssien idean mukaan eri osastoilta.
  Nahan muotoileminen oli Pentille uusi aluevaltaus. Aloituksen helpottamiseksi opettaja oli tuonut mukanaan erilaisia muotteja, joiden avulla aloittelijat pääsivät tekemisen meininkiin.
  - Muotoilu perustuu kastelemiseen ja kuivaamiseen. Osat kuivataan muotissa, jolloin muoto säilyy. Lopuksi osat ommellaan yhteen ristiompeleella, Pentti kertaa valmistusvaiheita.
  - Ainoa huono puoli valinnaisviikossa on se, että eri kurssit ovat päällekkäin. Kaikkia ei voi valita, Pentti sanoo.
  Tilkkutöitä tehtiin lehtori Irmeli Raitasen ohjauksessa. Ensimmäisen vuoden vaatetuksen opiskelija Chang Jitthong päätyi tekemään esittävän tilkkuteoksen.
  - En ollut aiemmin tehnyt tilkkutöitä. Maalasin teksiiliväreillä tanssivan naishahmon kankaalle ja lisäilin koululta löytyviä tilkkuja.
  Vapaa-ajalla piirtämistä harrastava Changille esittävä aiheet ovat luonnollisia myös tilkuissa.
  - Tästä tulee pienen tyynyn päällinen Chang kertoo teoksestaan.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Korukortteja ja taontaa Yläkaupungin yössä

Korukortteja ja erikoistekniikoita.

Artesaanit jalkautuvat jälleen kansan pariin Yläkaupungin yön kunniaksi lauantaina 18.5. Toivolan vanhaan pihaan Jyväskylän Cygnaeuksenkadulle. Luvassa on metalliartesaanien taontanäytöksiä ja myyntituotteita sekä uutuutena tekstiiliopiskelijoiden valmistamia korukortteja.
  Erikoistekniikoilla valmistettujen korukorttien toteutuksessa on käytetty mm. pirtanauhoja, nypläystä, kirjontaa sekä frivolité-tekniikkaa, tutummin käpypitsiä. Korukortin erikoisuus on irrottettavassa tekstiilikorussa. Korukortit ovat valmistaneet tekstiiliartesaanit Henna Hiltunen, Aura Paananen ja Maija Vidgren.
  Työnäytöksissä on luvassa pirtanauhojen valmistusta, nypläystä ja frivolité-pitsiä. Yleisö voi myös kokeilla eri tekniikoita.
  Yläkaupungin yön jälkeen tekstiiliartesaanit jäävät koko viikoksi Toivolan vanhan pihan makasiiniin esittelemään tekniikoita ja myymään korttejaan.

Artesaanit Toivolan vanhalla pihalla
- Yläkaupungin yössä lauantaina 18.5.2013 klo 11-22
- 19.-25.5. klo 10-18

Teksti ja kuva Mika Nykänen

Töissä Espanjan auringon alla

Espanjan aurinkorannikko ei suomalaisilla välttämättä synnytä mielikuvaa vakavasta opiskelusta tai työnteosta. Toisin on artesaanien kohdalla. Valokuvauksen toisen vuoden opiskelijat Heidi Talvilahti ja Essi Kauppila ovat olleet Fuengirolassa neljä viikkoa työssäoppimassa paikallisessa sanomalehdessä. 
  Petäjäveden kuva-artesaani ovat käyneet Fuengirolassa jo vuosien ajan suorittamassa työssäoppimisjaksoja. Opiskelijat toimivat suomenkielisen Espanjan Sanomien valokuvaajina. Työkeikkoihin kuuluu dokumentaarista uutiskuvausta sekä mainoksia varten tehtyjä studikuvauksia. 
  Heidi ja Essi ovat laittaneet muutamia kuvia myös blogeihinsa. Käy katsomassa tunnelmia oheisista linkeistä tai tästä ja tästä.



Essi Kauppilan otos huvipuistosta.

Aurinkorannan arkea Heidi Talvilahden
näkemänä.

Teksti Mika Nykänen, kuvat Essi Kauppila ja Heidi Talvilahti





Hääpuku kasvoi kosken kuohuista

- Mikään ei ollut aluksi selvää. Olin päättänyt tehdä morsiuspuvun, jonka suunnittelun lähtökohta oli luonnossa ja Art Nouveaussa. Kaikki ympärillä oli kuitenkin valkoista ja lumen peitossa. Kaamoksen pimeys sai kaiken näyttämään synkältä, Minna Salonen kertoo morsiuspukunsa lähtökohdista.
  Minna päätti kuitenkin lähteä Kuusan koskelle, Laukaan viereen, hakemaan inspiraatiota. Hän kulki veden kuohujen äärelle ja yllättyi, miten voimakas ääni pauhaavasta koskesta lähti. Pauhu synnytti idean.
  - Valkoisen, puhtaan ja viattoman sijaan minun puvustani tulisi tumma, syvä ja voimakas, Minna päätti.
  Minna otti kosken kuohunnan ja virtauksen puvun mallin suunnittelun lähtökohdaksi. Minna tutki myös Art Nouveau-tyyliä ja haki sieltä vaikutteita.
  Minna kaavoitti puvun prinsessalinjaiseksi ja olkaimettomaksi, selästä hieman madaltuvaksi. Helmaosat on viistotettu niin, että niistä syntyy laahus. Kuohuvan vaikutelman Minna sai aikaan ripottelemalla epätasaisia helman nostoja.

Organzaa ja huovutusta.

  - Nostojen muotoilu otti aikansa. Takapuolelle niitä tuli vähemmän laahuksen takia. Nostojen sommittelu etupuolelle epäsymmetrisesti loi helmaan virtauksen ja ylöspäin suuntautuvaa liikettä, Minna kertoo.
  Myös materiaaleilla oli tärkeä rooli.
  - Tasapainoilin ensin sifongin ja organzan välillä, mutta päädyin organzaan sen keveyden ja valon heijastamisen kyvyn takia, Minna kertoo.
  Yksi puvun erikoisuuksista on huovutettu vyötäröosa.
  - Suunnittelin sen ilmentämään veden virtausta niin, että siinä näkyy veden valkeat kuohut. Huovutusosa toimii jatkumona helmasta lähtevälle virtaukselle, joka virtaa kohti sydäntä, Minna kertoo.
  Minna yhdisti huovukseen myös organzaa sekä hopeisia silkkikuituja, jotka tuovat vaihtelua mustan keskelle. Eri materiaalien yhdistämistä kutsutaan Nuno-huovutukseksi. Villa kutistuessa kangas vetäytyy rypylle ja muodostaa pintaa aaltomaisen tekstuurin.
  Huovutuksesta Minna sai myös ideoita jatkokehitystä varten.

Mallina Unni Helander

  - Minua kiinnostaisi luoda morsiuspukumallisto, jossa yhdistyisi juhlavat materiaalit ja huovutuksen eri tekniikat, Minna kertoo.
  Mutta tyytyväisin Minna puvussaan on sen tarinan ja muodon tasapainoon.
- Löysin aiheen, joka sopi symbolisesti avioliiton ja rakkauden teemaan. Koski virtaa aina. Se ei jäädy talvellakaan, eivätkä kivikot estä sen virtausta. Koski kuohuu kuin rakkaus, välillä ilosta, välillä surusta, Minna sanoo.
  Siksi puvun nimi on Kuusa, kosken mukaan.

Teksti Mika Nykänen, kuvat Nestori Lönngrén 

Miten päädyit omalle alallesi?

Haastattelimme koulustamme valmistuvia oppilaita neljältä eri alalta. Mukana olivat tekstiili-, puu, vaatetus- ja metalliala.

Kysymykset:
1. Miten päädyit omalle alallesi?
2. Onko mielestäsi koulussa ollut hyvä ilmapiiri?
3. Mikä on ollut mieluisin työ?
4. Aiotko jatkaa opiskelua tai töitä samalla alalla?
5. Mitä jäät kaipaamaan?



Juho Varjoranta, puuala


Juho Varjoranta

1. Hain kaikille aloille, jotka kiinnosti ja puuala oli ainoa paikka johon pääsin.
2. Parhain tähän mennessä.
3. Itselleni tehty tv-taso.
4. En yhtään tiedä. En tiedä, mikä minusta tulee isona.
5. Ilmapiiriä ja kavereita, joihin olen tutustunut.




Henri Hyvärinen, tekstiiliala


Henri Hyvärinen

1. Tietotekniikka ei kiinnostanut ja tekstiiliala kiinnosti.
2. Paras tähän mennessä.
3. Harjoittelujakso, jossa vain huovutin huopatossuja.
4. Ehkäpä.
5. Koulun ilmapiiriä.




Niina Järvinen, vaatetusala


Niina Järvinen

1. Hain eri artesaanikoulutuksia ja pääsin tänne.
2. On.
3. Perhosmekko, koska se oli helppo valmistaa. Myös päättötyö, joka oli erilaisempi valmistaa.
4. Jos pääsen Lahteen, alan opiskella muoti- ja vaatetussuunnittelua.
5. Ilmapiiriä ja eri alojen yhteistyötä.



Olli Keinänen, Metalliala


Olli Keinänen

1. Metalliala on aina kiinnostanut ja hain tänne, koska oli Jyväskylää lähimpänä.
2. Loistava!
3. Kaikki on ollut mieluisia, mutta päättötyö on ollut mieluisin.
4. Toivottavasti kyllä, seuraavan kymmenen vuoden sisällä.
5. Pajaa, halpoja materiaaleja, kavereita, kahviota ja ruokaa.



Teksti ja kuvat: Mervi Vähämaa, Nina Nieminen, Laura Kautto ja Elina Kautto
Teksti on ensimmäisen vuoden opiskelijoiden toteuttama äidinkielen kurssin tehtävä.