keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Taidemuseo antoi innoituksen kuviin

Arina Bashlova Mari Tammisen mallina.
Luovan kampuksen valokuvaajat ovat ammentaneet innoitusta Jyväskylän taidemuseolta jo pitkään erilaisten yhteistyöprojektien kautta. Opiskelijat käyvät säännöllisesti näyttelyissä sekä taidemuseon Holvissa että Ratamon galleriassa, ja hankkivat osaamista työssäoppimalla museon valokuvaajana. Tätä kautta erilaiset valokuvasarjat ovat myös linkittyneet taidemuseon toimintaan tai taiteilijoihin.
  Mari Tamminen toimi kevään taidemuseon valokuvaajana ja dokumentoi museon näyttelyiden rakentamista ja avajaisia sekä loihti luovia esitekuvia museon käyttöön. Työssäoppimisen oheessa Mari kehitti oman projektin, jossa hän käytti museon tiloja hyväkseen.
  - Halusin kuvata museota nuoren silmin. Mallina toimi työkaverini Arina Bashlova, joka oli myös työharjoittelussa matkailualan opintoihin. Museon taiteelliset vessat antoivat ympäristön kuville, Mari kertoo.
  Juliaana Strandman puolestaan löysi aiheen dokumentaarisen valokuvauksen projektityöhön taidemuseon Generation -näyttelystä. Näyttelyssä esillä olleen Säde Rinteen kirjontatekniikalla tehdyt eroottiset kuvat tekivät vaikutuksen Juliaanan tabuja rikkovalla ennakkoluulottomuudellaan.
Säde Rinne Juliaanan kuvaamana.
  - Kuvat pysäyttivät aiheen ja tekniikan ristiriidan vuoksi. Halusin tutustua niiden tekijään, Juliaana kertoo.
  Juliaana otti yhteyttä Aalto yliopistossa kuvataidetta opiskelevaan Rinteeseen ja sopi tapaamisen Helsinkiin Rinteen kotiin. Koko päivän kestäneen tapaamisen aikana Juliaana otti valokuvia ja haastatteli Rinnettä sekä ihmisenä että taiteilijana.
  - Ihmistä on helpompi kuvata, jos tuntee häntä enemmän.
  Kuvia otettiin Rinteen kotona, kasvitieteellisessä puutarhassa ja Hakaniemen rannassa.
  - Säde näytti, mitkä paikat ovat hänelle tärkeitä tai inspiroivia. Säde oli niin avoin ja samalla tavalla herkkä ja utelias kuin minäkin, Juliaana kertoo kohtaamisesta.


tiistai 8. toukokuuta 2018

Surusta syntyi taidetekstiili

Seija Nurminen ja teos.
Jo kivikaudesta lähtien ihminen on lähestynyt taiteen avulla oman elämänsä keskeisiä kysymyksiä, elämää, kuolemaa, hengissä pysymistä, suhdetta tuonpuoleiseen. Seija Nurmisen taidekäsityön teos liittyy taiteen suureen jatkumoon saumattomasti.
  Teoksen nimeen "Tyylikäs selviytyminen 2018" kätkeytyy tasoja, joka avautuvat vasta, kun Seija kertoo mistä teos on saanut alkunsa.
  - Viimeinen vuosi on ollut melkoinen selviytymiskoe. Molemmat mummoni kuolivat viime syksynä. Äidin äitini oli minulle kuin oma äiti ja hänen kuolemastaan selviytyminen oli raskas prosessi. Kahden viikon sairausloman jälkeen palasin kouluun ja jatkoin opiskelua hammasta purren, Seija kertoo samalla kun ripustaa työtään Kankaan porttirakennuksen seinälle.
  - Koulussa opettajat tukivat ja antoivat minun haudutella töitäni omaan tahtiin, Seija kiittelee. 
  Marraskuussa elämä näytti toiset kasvonsa.
  - Minusta itsestäni tuli isoäiti.
  Seijan työ pohtii isoäitiyttä tekstiilitaiteen keinoin. Sen lisäksi, että työ kiteyttää Seijan kiinteän suhteen isoäitiinsä, siinä erilaiset mielikuvat mummoudesta tulevat tiivistetysti esiin. Katsoja voi nähdä isoäidin laukun, maton kutimia, verhotankoa ja retrovärejä menneestä maailmasta.
  Seija Nurmisen teos on yksi ”Portilla 2018” – näyttelyssä teoksista.  Luovalta kampukselta keväällä 2018 artesaaniksi valmistuvat aikuisopiskelijat esittelevät siinä taidekäsityötä monessa muodossa. Teosten valmistamiseen on käytetty kovia ja pehmeitä materiaaleja, kuten puuta, metallia sekä erilaisia tekstiilimateriaaleja. Opiskelijat vastaavat näyttelyn teosten lisäksi rakentamisesta, tiedottamisesta ja avajaisten järjestämisestä.
  Seijan matka artesaaniksi on tavanomaista pitempi. Hän pääsi opiskelemaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen jo kaksikymmentä vuotta sitten mutta elämä vei mukanaan eikä opintoja tullut tehtyä. Nyt, kolmanneksi ammatiksi, Seija suoritti tekstiilialan artesaanitutkinnon töiden ohella.
  Opinnot ovat olleet haastava matka omien kykyjen ja taipumusten rajoille.
  - Olen perfektionisti luonteeltani ja tämän vuoksi tehtäviin on saattanut mennä enemmän energiaa kuin tarpeeksi. Myös yrittäjyyteen suuntaumisen suuri määrä yllätti. En ole koskaan ajatellut ryhtyväni yrittäjäksi, mutta kaikki opinnoissa tähtää itsenäiseen yrittämiseen käsityöläisenä, Seija sanoo ja nostaa työnsävalokeilaan. 
Teksti ja kuvat Mika Nykänen