perjantai 19. joulukuuta 2014

Artesaanin arki kuvissa

Joona kuvien keskellä.
Valokuvauksen ensimmäisen vuoden opiskelijat ottivat opiskelijatoverinsa kameran linssin eteen ja kuvasivat artesaanin arkista aherrusta opintojen äärellä. Dokumentaation kohteeksi valikoitui malleja kaikilta osastoilta metallista tekstiiliin. Tehtävänä oli kuvata viiden kuvan sarja, jossa näkyy erilaisia vaiheita opiskelijan päivässä.
  Joona Yli-Sorvarin malliksi valikoitui Onerva Luoma, joka opiskelee vaatetusalaa. Joona seurasi Onervaa pari päivää ja tallensi erilaisia hetkiä työsalista kahvitunnille.
  - Kuvaamisessa meni melko kauan siksi, että Onervalla oli kuvauksellisesti hankala työvaihe meneillään. Pari päivää meni kankaan leikkaamisessa, ja siitä oli vaikea saada kiinostavia kuvia. Yritin saada tallennettua useampia työvaiheita. Ennakoiminen oli vaikeaa koska en tiennyt miten työ etenee, Joona kertaa projektiaan.
  Joona on päässyt vauhdikkaasti alkuun valokuvaajan opinnoissaan. Portfoliosta löytyy jo useampi asiakastyö, vaikka opintoja on takana vasta muutama kuukausi. Asiakkaina on ollut mm. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Pörssi-osuuskunta.
  Joona tuli Petäjävedelle Seinäjoelta automaatioasentajan tutkinto taskussaan. Tiiviin kahden vuoden opintopuristuksen jälkeen olisi tarkoitus päästä kiinni valokuvausalaan joko työn tai jatko-opintojen kautta.
  - Studiokuvaus kiinnostaa erityisesti. Ehkä siitä voisi tulla ammattini, Joona miettii tulevaisuuttaan.
  Koulun muutto ensi syksynä Jyväskylään saa Joonalta hyväksynnän.
  - Jyväskylässä asuvana matka tietenkin lyhenee. Sen lisäksi on helpompi jäädä koulun jälkeen tekemään töitä koulun studioon, Joona visioi tulevaisuutta.
  Joonan blogiin tästä ja Onervan blogiin tästä

Teksti ja kuva Mika Nykänen

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Artesaanien tuotteet myymälään


Myymälästä saa myös makeita herkkuja.
Artesaanien tuotteita saa vihdoin ostaa kaupasta. Tiistaina 2.12. avattu Sepän yrityspaja tarjoaa valikoiman artesaanien tuotteita koko kansan ostettavaksi. Kerta on ensimmäinen lähes kymmeneen vuoteen, kun artesaanit tuovat tuotteitaan myyntiin pysyvään myymälään.
  Tuotevalikoimaan kuuluu mm. erilaisia puusta ja metallista valmistetuja pienesineitä sekä esiliinoja ja kodin tekstiilejä. Hyllystä löytyy esimerkiksi Niina Kekkosen takomia emännänveitsiä, Noel Maahisen leikkuulautoja ja tekstiiliartesaanien kutomia villasukkia. Suuren osan tuotteista ovat valmistaneen opiskelijoiden perustamat NY-yritykset, jotka toimivat oppilaitoksen tiloissa.
  Avajaisviikolla artesaanit tarjoavat Yrityspajassa vieraileville myös mahdollisuuden tutustua kädentaitoihin. Ohjelmassa on koru- ja joulukorttipajaa.
  Sepän yrityspaja tarjoaa myös muita palveluja. Jyväskylän ammattiopiston opiskelijoiden perustamien yritysten listoilta löytyy erilaisia hyvinvointiin ja kauneudenhoitoon liittyviä tuotteita ja palveluita. Lisäksi myymälän tiloissa myydään NY-yritysten maahantuomia vaatteita.
  Artesaanit ovat olleet myös vahvasti mukana Yrityspajan sisustamisessa. Puuosastolla valmistettuihin kalusteisiin otettiin mallia vanhoista hedelmälaatikoista. Tilan kokonaissuunnittelusta vastasi tuotesuunnittelun opettaja Anni Honkala yhdessä puu- ja metalliosaston opiskelijoiden kanssa.
  Yrityspajan löydät osoitteesta Sepänkatu 3, joka on siis Harjun kampuksen osoite.
Tervetuloa!

Kädentaitopajojen ohjelma:
Ti 2.12. klo 10 – 13 Metallipaja (korut ja riipukset)
Ke 3.12. klo 10 – 17 Metallipaja (korut ja riipukset) ja joulukorttipaja
To 4.12. klo 10 -17 Metallipaja (korut ja riipukset)


Teksti Mika Nykänen, kuvat Noora Ojanperä

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Yhteistyötä kynttilöiden valossa

Andrea Bajan esittelee luomustaan.
- Ideana oli tutkia liekin heijastuksia ja valoa, Andrea Bajan kertoo suunnittelemastaan kynttilätelineestä. Andrea tuli Tšekistä, Liberecin muotoiluoppilaitoksesta Petäjävedelle artesaanien pariin kahden viikon vierailulle kokeilemaan, miltä tuotteiden valmistus käsityöläisten kanssa tuntuu.
  Andrean työpariksi valikoitui Janne Salminen, joka on kolmannen vuoden metallialan opiskelija. Työnjako meni niin, että Andrea suunnitteli kynttilätelineen ja esitteli ideansa Jannelle. Janne tehtävänä oli pohtia miten idea käytännössä toteutetaan ja ohjata Andreaa valmistuksen saloihin.
  - Hankalinta oli varmaan kertoa, mitä haluaa toisen tekevän, Andrea kertaa yhteistyötä suomalaisten kanssa.
  Opiskelijat kommunikoivat keskenään englanniksi ja tietenkin elekielellä. Opettajat toimivat myös tulkkeina ammattisanaston kohdalla.
  - Oli hauska nähdä, miten osat vaihtuivat työnteon eri vaiheissa. Alussa tšekkiläiset näyttivät mallia miten tuotteita suunnitellaan piirtämällä käsin ja tietokoneilla. Sitten kun päästiin pajaan, meidän artesaanit saivat toimia opettajina ja ohjata vieraitaan käytännön työskentelyyn, puualan opettaja ja vierailun isäntä Manu Semann kertoo.
  Toisena isäntä toimi opettaja Tanno Tamminen, jonka oppilaat ohjasivat vieraita metallin maailmaan. 
  Lopputulos ja varsinkin uusien tekniikoiden kokeilu ilahduttaa Andreaa.
  - Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni valamaan metallia, Andrea kertoo.
  Käytännön valmistamiseen tutustuminen oli yksi vierailun päätavoitteista. Liberecin muotoiluoppilaitoksen opetus on painottunut huonekalujen ja sisustusten suunnitteluun. Opiskelijat työskentelevät puupajassa noin kuusi tuntia viikossa. Kaikki muu on piirtämistä ja teoriaa.
  - Opiskelijamme suuntautuvat pääasiassa yliopistoon, vastaava opettaja Jitka Madlova kertoo.
  Muutoin Andrean ja kymmenhenkisen opiskelijaryhmän vierailu kului Jyväskylään ja varsinkin Alvar Aallon tuotantoon tutustuessa.
- Jitka tuntee paikat ja hän kuljetti meitä ympäri kaupunkia Aallon rakennusten luo, Andrea kertoo.
  Katso Facebook-sivuiltamme opiskelijaparien tuotoksia.
  Tästä Liberecin muotoiluoppilaitoksen sivuille.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

torstai 6. marraskuuta 2014

Halloween kuviksi

Laura Pentikäinen zoomaa malliaan. 
Valokuvauksen opiskelijat vierailivat hius- ja kauneuspuolen opiskelijoiden luona Viitaniemessä Halloweenin merkeissä. Mukana oli tietenkin kamerat, joilla opiskelijat tallensivat kampaajien ja kosmetologien Halloween-tapahtuman, jossa luotiin kaupungin hienoimmat maskeeraukset ja kampaukset.
  Valokuvaajat olivat jakautuneet kahteen ryhmään. Toisen tehtävänä oli tallentaa muuntautumisen etenemistä toisen ryhmän keskittyessä ottamaan muotokuvia valmiista maskeerauksista.
  Kuvien valikoinnin ja käsittelyn jälkeen valokuvaajat lähettivät valmiit kuvat malleilleen,jotka saavat hyödyntää niitä omissa portfolioissaan.
  Päivä oli mitä antoisin kaikille opiskelijoille ja jatkoa varmaan seuraa muiden vastaavanlaisten tapahtumien merkeissä.
  Katso kuvia oheisista linkeistä. Joona Yli-Sorvarin kuvasarja löytyy täältä, Anniina Lampisen kuvat täältä, Ella Torniaisen täältä sekä Iina Jussilan täältä.
  Facebook-sivuillamme on lisää tunnelmia tapahtumasta.
Teksti ja kuva Mika Nykänen

torstai 30. lokakuuta 2014

Käsipelillä alkuun

Tomi Kivimäki liitosten parissa.
Syksyllä aloittaneet artesaanit ovat päässeet vauhtiin perusopinnoissaan. Työsaleissa on sukellettu artesaanin taitojen syövereihin tuotteen valmistuksen opintokokonaisuuden nimissä.
  Metallipajassa on opeteltu pronssin valamista vahamuotin avulla. Tekstiilipuolen opiskelijat puolestaan ovat painaneet kangasta ja siirtyvät seuraavaksi tekstiilin kutomisen pariin. Vaatetuksessa kankaanpainannan jälkeen työn alla on esiliina, jossa tulee ilmentää tietynlaista tyyliä.
  Puupuolen opiskelijoiden tehtävänä on ollut suunnitella ja toteuttaa jakkara pelkästään perinteisiä käsityökaluja käyttäen. Työkalupakista löytyy puukko, japanilainen saha, taltta ja käsihöylä, joiden avulla itse suunniteltu jakkara saa muotonsa.
  - Pyrstöliitokset ovat olleet hankalin osuus, Tomi Kivimäki pohtii jakkaransa äärellä. - Mukavaa ja uutta tämä silti on ollut. En ole esimerkiksi aiemmin kokeillut japanilaista sahaa.
  Keuruulta kotoisin olevan Tomin jakkarassa jalat on kiinnitetty kiilaliitoksella. Istuinlevyt on yhdistetty pyrstöperhos-liitoksella.
  Opiskelijat ovat harjoitelleet erilaisia liitoksia ennen jakkaran aloittamista. Valmistavana tehtävinä oli mm. puukehykset, joissa jokainen nurkka on toteutettu erilaisilla liitoksilla. Opiskelijat ottivat tuntumaa puuhun myös tekemällä lieriön käsihöylällä.
  Osa jakkaroista menee myyntiin Sepän yrityspajan myymälään, joka avataan lähiaikoina.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen
 

tiistai 7. lokakuuta 2014

Julia Lontoon sumussa

Puistossa on vielä vihreää.
"We will be happy to welcome you in our office".
  Nämä sanat luettuaan Julia Merta hyppäsi kattoon. Valokuvauksen kolmannen vuoden opiskelija oli nimittäin saanut tietää, että hän voisi toteuttaa suuren unelmansa ja lähteä Lontooseen työharjoitteluun Ugly Models -mallitoimistoon.
Thamesin varrella.
  Ugly models -mallitoimiston asiakkaita ovat mm. Vogue, Calvin Klein ja Diesel. Erityislaatuisista malleistaan tunnetun toimiston listoilla on muun muassa maailman tatuoidun ja pisin mies sekä maailman lävistetyin nainen.
  Julia kirjoittaa blogiin päiväkirjaa Lontoon kuulumisistaan. Lue Julian hauskoja tarinoita osoitteessa:
http://lostinaplacecalledlondon.blogspot.co.uk/

Teksti Mika Nykänen, kuvat Julia Merta

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Pahvipäähineellä tähtien taa

Vilman asustetta kantaa Nea Kastell.
Valmentavien opintojen lopuksi artesaanit perehtyivät asusteiden ja korujen ideoimiseen.
Tehtävänä oli suunnitella oma koru tai koristeellinen asuste kuvitteelliselle henkilölle.
  "Ihmisen koriste" -tehtävän tavoite oli luoda omaperäinen ja villi idea, ei niinkään realistinen tuote. Osa opiskelijoista eteni niin pitkälle että he valmistivat prototyypin tuotteesta.
Alli Rantalan hiuskoriste on morsiussatiinia.
  Opiskelijat aloittivat suunnittelutyön etsimällä lehdistä tai netistä kuvan itselle tuntemattomasta ihmisestä ja keksimällä hänelle ammatin, perhesuhteet, harrastukset ja luonteenpiirteet. Näiden pohjalta alkoi varsinainen suunnittelutyö.   Koska korun piti kertoa ihmisestä jotain, suunnittelussa tuli etsiä asioita jotka kuvasivat jotakin henkilön ominaisuutta.
  Vilma Salmen Tähtiportin koordinaatit -asuste sai alkunsa lukuisista luonnoksista, joissa esiintyi erilaisia ideoita eläinhahmoista kasveihin ja pääkalloihin. Päähineen omistajaksi Vilma loi näyttelijättären nimeltä Olga Ampuja.
  - Ehkä tässä ideointi lähti etenemään vähän tuote edellä ja asiakas jäi hieman sivuosaan, Vilma nauraa.
  Näyttävän asusteen muodot on toteutettu pahvista, joka on kasattu yhteen liisterillä ja paperisuikaleilla.
  - Idea tuli eräästä kaulakorusta jonka näin netissä. Siinä oli samantyyppisiä säteitä, joista päähine muodostuu, Vilma kertoo. - Tarkoitus oli saada aikaan jotain hämärää ja hieman pelottavaakin,
  Hieman pehmeämpää linjaa tavoitteli Alli Rantala, joka suunnitteli hiuskoristeen morsiamelle. Hunnulla kuorrutettu ruusuaiheinen asuste on prototyypissä toteutettu rautalangasta ja morsiussatiinista.

Teksti Mika Nykänen, kuvat Joona Yli-Sorvari

torstai 25. syyskuuta 2014

Ope tekee läksyjä

Tästä piirroksesta alkaa Annin blogi.
- Halusin ymmärtää, miten opiskelijat kokevat tehtävät ja millaisia asioita heidän on käytävä läpi kamppaillessaan piirrostensa kanssa, artesaanien visuaalisten aineiden opettaja Anni Honkala perustelee päätöstään ryhtyä tekemään itse kaikki samat tehtävät, jotka hän antaa opiskelijoilleen.
  Anni haluaa rohkaista esimerkillään opiskelijoita työskentelemään ilman turhaa jännitystä.
  - Jos haluat piirtää, piirrä. Älä arvioi töitäsi. Käytä mitä tahansa kynää ja paperia, sillä ei ole merkitystä. Tärkeintä on piirtää, Anni pohtii.
  Anni näyttää kaikki omat piirroksensa tunnilla, mikä on herättänyt raikasta keskustelua.
  - Mielestäni on tärkeää näyttää opiskelijoille, että myös opettaja voi tehdä ns. virheitä, Anni sanoo. - Haluan näyttää opiskelijoille, että on ihan ok piirtää kuvia, jotka eivät ole täydellisiä.
  Anni hankki kaikille opiskelijoille luonnoslehtiöt, jotka kulkevat kätevästi mukana ja joissa kaikki piirrokset säilyvät tallessa.
  - Tavoitteena on tehdä piirtämisestä yhtä vaivatonta ja helposti lähestyttävää kuin valokuvaamisesta, Anni kertoo.
  Ja sen lisäksi, että Anni näyttää piirroksensa opiskelijoille tunnilla, hän julkaisee ne omassa Sketcher's Block -blogissaan. Postauksissaan Anni kertoo piirrosten taustalla olevista ajatuksista ja tarinoista sekä selostaa työskentelytapaansa. Blogi on myös ohjaamisen väline.
  - Toivottavasti opiskelijat lukevat pohdintoja ja innostuvat tätä kautta ajattelemaan omaa piirtämistään, Anni sanoo. - Blogista opiskelijat oppivat myös alan englanninkielistä sanastoa.
  Anni sai kimmokkeen tarkistaa työskentelytapojaan luettuaan Veronica Lawlorin kirjan One Drawing a Day, jossa Lawlor antaa erilaisia tehtäviä jokaiselle päivälle.
  - Olen aina pitänyt itseäni vain kohtuullisena piirtäjänä mutta halusin kehittyä. Näillä harjoituksilla löydän ehkä oman taiteellisen potentiaalini, Anni kertoo.
Annin blogiin pääset tästä.

Teksi Mika Nykänen, kuva Anni Honkala

tiistai 23. syyskuuta 2014

Hvitträskin ja Habitaren vieraana

Hvitträskissä arkkitehtuurin ohella myös tekstiilit
ovat aarteita.
Aikuisopiston artesaaniopiskelijat hakivat inspiraatiota syksyyn tekemällä opintomatkan Kirkkonummelle Hvitträskiin ja Helsinkiin Habitare messuille. Hvitträskissä tekstiilialan opiskelijat tutustuivat asiantuntevan oppaan avulla arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren- Saarisen upeaan luomukseen - hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin rakennettuun Hvitträskin päärakennukseen. Esillä oli myös tekstiilitaitelija Loja Saarisen ”Taidetta ja elämää Hvitträskissä ja Cranbrookissa” näyttely. 
  Päivän hienot kokemukset kruunasi upea syysaurinko, joka sai pihamaan ja puutarhan näyttämään parastaan.
 
Tästä Habitareen!
  Kalustealan artesaaniopiskelijat tutustuivat muotoilun uusimpiin innovaatioihin Helsingin messukeskuksessa Habitare messuilla, jotka ovat Suomen suurin ja vetovoimaisin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma.


Teksti Marjo Tuhkanen, kuvat Marjo Tuhkanen ja Minttu Hopeasuo

maanantai 15. syyskuuta 2014

Ympäristötaiteella piha koreaksi

Värilähde hyödyntää ilmaistointikanavia
ja portaikkoa. 
Ykkösten seikkailu taiteilun maailmassa sai jatkoa, kun tehtäväksi annettiin ympäristötaideteos. Materiaalien mukaan ryhmittyneet opiskelijat suunnittelivat teoksen saatavilla olevista tarvikkeista annettuun tilaan. Paikat vaihtelivat porraskäytävästä hopeapajupensaikkoon.
  Ryhmät aloittivat suunnittelun tutustumalla ympäristötaiteen esimerkkeihin, joihin kuuluivat mm. Robert Smithsonin Spiral Jetty ja Christon paketoinnit, minkä jälkeen ryhmät tutkivat oman paikan olemusta.
  Ajatuskarttojen ja luonnosten jälkeen päästiin toteutukseen. Tekstiiliryhmät koristivat pihaa erilaisilla lanka- ja räsyteoksilla.
  - Langat kuvastavat erilaisten ihmisten elämää, solmut elämän käännekohtia, Vilma Salmi kertoi ryhmänsä teoksesta, jossa pihan keskellä seisovasta pihlajasta lähtevät langat ylittävät koko nurmikentän muodostaen hämähäkinverkkoa muistuttavan kudelman.
  Toinen testiiliryhmän teos on nimeltään Värilähde. Sen ideana on kaunistaa muutoin melko karua metalliportaikkoa, joka johtaa pihan tasolta toiselle.
  - Kangassuikaleet lähtevät maasta nousevasta ilmastointikanavasta ja muodostavat kauniin värien lähteen, joka leviää portaikkoon, Onerva Luoma kertoi teoksesta.
  Teoksessa on myös tuulikelloina toimivia metallinkappaleita.
  Vaatetuksen ryhmä koristeli hopeapajun harsokankailla ja pääskysiä muistuttavilla huopapalasilla. Tuuli saa teoksen liikkumaan vienosti.
 Metalliopiskelijoiden teos puolestaan on hitsaamalla ja polttoleikkaamalla toteutettu veistos, joka kohoaa koulurakennuksen päädyssä olevalle terassille. Metallilaatoista leikatut jalanjäljet johdattavat mäkeä ylös kohti veistosta.
  Puuopiskelijoiden varjoteos puolestaan yhdistelee iloisia värejä ja synkkää varjokuvaa. Pastellisävyiset palikat muodostavat varjon, jonka muoto muistuttaa erehdyttävästi lepakkoa.

Teksti ja kuva Mika Nykänen



torstai 11. syyskuuta 2014

Näppäilykuvien päällä

Erik Kesselsin teos mykisti opiskelijat.
- Tuntuu kauhealta kävellä näiden päällä, Noora Ojanperä sanoi astellessaan Erik Kesselsin 24hrs in photos -teoksen päällä. Teos koostuu kuvapalvelu Flickriin yhden vuorokauden aikana ladatuista kuvista, jotka on tulostettu ja kasattu museon lattialle. Yhteensä kuvia on - paljon.  
  Valokuvaajien syksyn opintomatka suuntautui perinteisesti Helsinkiin. Tällä kertaa ohjelmassa olivat Valokuvataiteen museon Snapshot-näyttely ja Sanomatalon torille pystytetty World Press Photo kilpailun katselmus. Mahtui ohjelmaan toki myös rakkaan pääkaupunkimme katutunnelman vapaata aistimista.
  Snapshot-näyttelyssä opiskelijat saivat nauttia laajan kattauksen ns. näppäilynkuvan (ei ammattimaisen valokuvauksen/albumikuvauksen) eri lajityyppejä. Mukaan oli mahdutettu mm. kaikki nykyaikaiset sosiaalisen median kuvatyypit "duckfacesta" "flexingiin". Näyttely esitteli myös maailmaa muuttaneita harrastajakuvaajien aikaansaannoksia, mm. Abu Ghraibin vankilakuvia.
  Suurin hitti taisi kuitenkin olla Meme Booth, jossa näyttelyvieraat saivat ottaa itsestään kuvia tekstien kanssa ja jakaa ne museon Twitter-tilillä.
  Siinä missä Snapshot aiheutti hilpeyttä, World Press Photo veti ilmeet vakavaksi. Väkivaltaiset yhteenotot, kuolema ja kärsimys toistuvat useassa kilpailun loppusuoralle nostetussa kuvasarjassa.
  - Kylmät väreet tulivat, kun tajusin, mitä kuva esittää, Aki Laukkanen tiivisti Christopher Vanegasin meksikon huumesodan uhreja kuvaavan otoksen äärellä.

Teksti Mika Nykänen, kuva Raimo Kosonen

perjantai 29. elokuuta 2014

Ötökän elämää

Vilma ja Sonjan sirkka ateriallaan. 
Aloittavat artesaanit sukelsivat hyönteisen näkökulmaan ensimmäisessä ryhmätehtävässään. Tavoitteena oli rakentaa hyönteinen sekatekniikalla ja asettaa koko valmistusprosessi esille koulun tiloihin. Pienryhmät saivat käyttää kaikkia koulun tiloista löytyviä materiaaleja ja tekniikoita ötökkää valmistaessaan.
  Tehtävän teko aloitettiin tutustumalla surrealismiin ja hyönteisten rakenteeseen. Opiskelijat piirsivät höynteisiä ja tutkivat kuvia, joiden pohjalta ryhmä luonnosteli oman tuotoksensa. Luonnosten jälkeen ryhmä hajaantui eri puolille koulua tutustumaan pajoilta löytyviin materiaaleihin.
  Hyönteisen valmistuksessa ryhmä jakoi voimansa vahvuuksiensa mukaan. Tekstiili- ja vaatetusalalle suuntautuvat opiskelijat keskittyivät pehmeisiin materiaaleihin kun taas puusta ja metallista kiinnostuneet ottivat haltuun kovien pajojen työkaluja. Hyönteisistä löytyy niin huovutusta kuin hitsattuja osiakin.
  Vilma Salmi ja Sonja Liimatainen esittelivät oman herkullisen värikkään tuotoksensa, jonka lähtökohtana oli rukoilijasirkka. Artesaanit olivat halunneet rinnastaa söpöt värit vähemmän söpöön tilanteeseen.
  - Siinä naaraspuolinen sirkka syö teitysti urostaan, Vilma ja Sonja kertoivat teoksestaan, jonka yhtenä teemana oli lapsuuden loppu.
  Jokainen ryhmä kehitti ötökälleen tarinan, jossa kerrotaan hyönteisen elinpiiristä, ravinnosta ja suhteesta ihmisiin. Ryhmät myös tuottivat teoksistaan myös miellekartan sekä ideakortin, joka liittettiin näytteille asetettuun teokseen.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen


perjantai 22. elokuuta 2014

Artesaanit Mäntän taideparatiisissa

Artesaanit saapuvat onnellisesti Mäntän kuvataideviikoille. 
Artesaanit latasivat itseensä rautaisannoksen nykytaidetta ja Suomen kultakauden merkkiteoksia syksyisellä, jo perinteeksi muodostuneella, kulttuurimatkalla. Tänä vuonna Mäntän kuvataideviikoille ja taidemuseo Göstaan suuntautuneessa retkueessa olivat mukana kaikki nuorisopuolen artesaaniopiskelijat.
  Ja mitä perillä odottikaan! Molemmat kohteet olivat niin täynnä mielenkiintoista nähtävää, että päivä ei riittänyt alkuunkaan tarjonnan läpikäymiseen. Sen verran tuhti oli taidekattaus, että nälkäkään ei pahemmin kurninut, vaikka matkassa oli vain kevyet retkibanaanit.
  Mäntän kuvataideviikkoihin tutustuimme näyttelykeskus Pekilossa, joka entisenä teollisuusrakennuksena oli jännittävä kokemus sinänsä. Neljässä eri kerroksessa oli huikea valikoima nykytaidetta veistoksista videoihin. Artesaaneja kiehtoivat erityisesti Outi Pieskin teokset sekä alakerran suurikokoiset Meri Peuran ja Pekka Jylhän veistokset. Myös Leena Kelan ja Kristina Junttilan Kahviland sai artesaanit kokeilemaan elämyksellistä taiteen kokemista.
  Lähtiessä tietenkin harmitti, että aika ei riittänyt pitempään tarkasteluun. Liian moni teos jäi pintapuolisen katsastuksen varaan. Kaiken kaikkiaan palvelusta ja tarjonnasta täytyy lausua Sakari Tervon mainiota videota siteeraten: 5/5.
  Taidemuseo Gösta itsessään oli näkemisen arvoinen. Juuri valmistunut puupaviljonki oli vaikuttava elämys niin ulkoa kuin sisältäkin. Opastetulla kierroksella tutustuimme mm. Akseli Gallen-Kallelan (jota Göstassa on todella paljon) ja Helene Schjerfbeckin tuotantoon. Uudella puolella odotti sitten Eija-Liisa Ahtilan uusin videoinstallaatio, Riiko Sakkisen MuNA-museo sekä Superpop-näyttely, joka esitteli sellaisia suuruuksia kuin Andy Warhol, Roy Lichtenstein, Jasper Johns ja Damien Hirst.
  Museotarjonnasta vaikuttuneina artesaanit suuntasivat vielä Mäntän kirkolle, joka oli Kaarina Kaikkosen muhkean tekstiili-installaation verhoilema. Sisältä löytyi Hannes Autereen puuveistokset, mikä kiinnosti ainakin puualalle suuntautuvia opiskelijoita.

Teksti ja kuva Mika Nykänen

tiistai 12. elokuuta 2014

Kiertopajoista artesaanin polulle

Jukka Nurminen rullaa. 
Tuotesuunnittelua, huovutusta, taontaa, ompelua, sorvaamista! Näistä aineiksista rakentuvat artesaanien ensimmäiset koulupäivät. Ensimmäistä kertaa nykymuotoisen koulutuksen aikana artesaaniopiskelijat pääsevät opintojensa aluksi kiertämään koulun kaikki osastot ja kokeilemaan eri materiaaleja. Kaksi viikkoa kuluu siihen, että jokainen opiskelija on saanut tehtyä tuotteen niin tekstiilistä, metallista, puusta kuin kankaastakin. Jokaisen tuotteen opiskelija suunnittelee ja toteuttaa alusta loppuun itse.
  - Viimeksi olen huovuttanut ala-asteella joitakin tonttuja, Jukka Nurminen kertoo huovutuspöydän ääressä.
  Huovasta opiskelijat tekevät mm. pussukoita ja huopanarua. Vaatetuspuolella opiskelijat suunnittelevat ja ompelevat kassin. Puuosaston saleissa sorvi pyörii ja hiomapaperi suhisee, kun opiskelijat tekevät paistinlastoja. Metallipuolella otetaan leka kauniiseen käteen perehdytään makkaratikun takomisen saloihin.
  Kiertopajojen aikana opiskelijat saavat tuntumaa muihinkin tekniikoihin ja materiaaleihin kuin mihin ovat alun perin suuntautuneet. Tämän toivotaan antavan monipuolisemmat eväät käsityöläisen uralle. Samalla opiskelija voi myös harkita omaa suuntautumisalaansa vielä tarkemmin, sillä lopullinen valinta suoritetaan vasta kuuden viikon jälkeen.
  Kiertopajojen jälkeen opiskelijat sukeltavat vielä syvemmälle sekoitettujen tekniikoiden maailmaan, sillä luvassa on neljä viikkoa puhdasta tuotesuunnittelua ja taiteesta virikkeitä ottavaa luovuutta.

Teksti ja kuva Mika Nykänen

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Kierto koti odottaa messuvieraita

Klikkaa kuvaa ja näe esite suurempana.
Artesaanien sisustama Jyväskylän asuntomessujen kohde Kierto koti on valmis. Koti odottaa messujen avautumista ja vieraiden saapumista. Asunnon oma esite on nyt myös julkaistu. Esitteen ulkoasun on suunnitellut ja toteuttunut Anne-Mari Ohra-aho. Valokuvat ovat Anna Mäkelän, Riku Luomaan ja Pekka Seppäsen käsialaa.
  Alla esitteen tekstiosuus irrotettuna:

"Laadukas, kestävän kehityksen ja kierrätyksen hengessä toteutettu kädentaitojen koti, jonka sisustavat yhteistyössä Jyväskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusala ja Keski-Suomi kierrättää ry.
  Kierto-kodissa asuu kuvitteellinen kolmihenkinen perhe, noin 40-vuotiaat vanhemmat ja heidän 6-vuotias poikansa. Perheen koti on sisustettu muistorikkailla lapsuudenkodista saaduilla kalusteilla, käsintehdyillä tuotteilla ja kierrätysaarteilla.Kestävä kehitys on huomioitu sisustuksessa laadukkaasti ja tyylikkäästi. Asunnon upea sijainti, luonnon ja maisemanläsnäolo yhdistyvät hienosti kodin aitoihin materiaaleihin ja perheen arvoihin.
  Kierto-kodissa tuotteilla on tarina takanaan. Kaikki tuotteet ovat syntyneet kierrättäen ja käsityönä juuri tähän kotiin. Jokainen huonekalu ja sisustustuote on saanut uuden mahdollisuuden, ulkonäön ja elämän Kierto - kodissa.
  Värimaailma kodissa on rauhallisen graafinen, mutta jokaiseen huoneeseen on tuotu erilaisia, tunnelmaa tuovia sävyjä tekstiilien ja sisustustuotteiden avulla."

Muista, että Kierto-koti on Maailmanpylvään 12. kerroksessa. Kohteen numero asuntomessujen luettelossa on 42.


keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kulttuurit kohtaavat kalustenäyttelyssä

Ali Korhosen Sydänpuu-senkki.
Kalustealan artesaanit esittelevät loistavaa osaamistaan yleisölle. Tänä keväänä valmistuva opiskelijaryhmä laittoi viimeisistä näyttötöistään näyttelyn pystyyn Jyväskylän aikuisopiston aulaan. Kokonaisuuden nimeksi opiskelijat antoivat Kulttuurit kohtaavat siksi, että työt tuovat esille vaikutteita erilaisista kulttuurisista lähtökohdista.
  Sebastian Bergin renginkaappi uudistaa vanhaa suomalaista perinnettä skeittilaudoista kierrätetyllä materiaalilla. Värikäs raidoitus puupinnalla tuo raikkaa tuulahduksen urbaanista miljööstä.
  Mirva Miettisen kubistinen pöytä on hauska kolmiulotteinen sommitelma valkoisine ja mustine palikoineen, jotka loistavat lasikannen alta. Anna Kauppilan Art Eco pöytä hyödyntää kierrätystavaraa vanhasta putkesta välioveen. Lasikannen alle mahtuu myös kuvia.
  Australiasta lähtöisin olevan Nick Couttsin olohuoneen pöytä ottaa vaikutteita maorikulttuurista. Pöydän leikkauksessa toistuva muoto tuottaa hyvää onnea maorisymboliikassa. Jarkko Perälä puolestaan on muotoillut baaripöytäänsä intarsialeikkauksella kukan, joka loistaa puun lämpimissä väreissä.
  Ali Korhosen senkki hyödyntää puumateriaalin monia ulottuvuuksia. Hiotun pinnan lisäksi oven peilikoristelussa on raidan sisälmys rehevine syineen. Siitä senkki on saanut nimekseen Sydänpuu.
  Töissään artesaanit ovat antaneet ammattiosaamisen näyttöjä taidekäsityön ja kulttuurilähtöisen tuotteen opintokokonaisuuksissa. Yksi arvioinnin osa on myös tuotteiden esillepano, mikä näkyy näyttelyn harkittuna ulkoasuna.
  Upeat kalusteet sulostuttavat aikuistopiston aulaa Viitaniementie 1:ssä vain toukokuun loppuun saakka, joten ne, jotka eivät ehdi paikalle, joutuvat tyytymään kuviin Facebook-sivullamme.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

torstai 22. toukokuuta 2014

Iiro kehitti jousimallit työpajaan

Venyy muttei katkea. 
- Ei ehkä ihan normipuusepän hommia, mutta mielenkiintoinen kokemus, toisen vuoden puualan opiskelija Iiro Jokela kertoo työssäoppimisjaksollaan kehittelemistään jousimalleista.
  Viiden viikon työharjoittelusta tuli nimittäin hieman erilainen kuin kurssikavereilla, jotka olivat pestautuneet huonekaluja tai keittiönkaappeja valmistaviin puusepänverstaisiin. Iiron tehtäväksi tuli kehittää Jyväskylän käsityökoulun opetuskäyttöön soveltuvia jousimalleja.
  - Olen harrastanut jonkin verran jousiammuntaa ja tehnyt erilaisia jousipyssyjä jalkajousista varsijousiin. Ehdotin, että voisin kehittää malleja, jotka soveltuisivat oppilaiden tehtäväksi.
  Viiden viikon aikana Iiro kehitti jalka-, pistooli-, vastakaari- ja pitkäjousen mallit, joita käsityökoulu voi hyödyntää.
  Yksi Iiron kehittelemä jousimalleista on yhdistelmä vanhaa vastakaarijousta ja modernimpaa kilpajousista tuttua muotoa.
  - Tekniikka perustuu tavallaan laminointiin. Vastakaaren muottiin puristetaan useita viilukerroksia, joista syntyy jousen lapa, Iiro kertoo käyttämästään tekniikasta.
Nahkatyöt ovat myös Iiron omaa tuotantoa. Opin
nahkatöihin hän on saanut suutari-isältään. 
  - Tässä mallissa etu on se, että sitä voidaan muokata. Lapoja voidaan ohentaa ja paksuntaa, lyhentää ja pidentää ampujan koon ja voiman mukaan. Siksi se sopii malliksi työpajaan, Iiro esittelee joustaan.
  Iiro ehti työharjoittelunsa aikana toimia myös apuopettajana lasten käsityöpajassa. Siellä hän sai opastaa oman jalkajousimallin valmistajia.
  - Oli hauskaa olla pienten opettajana. Siitä sai monipuolista kokemusta, Iiro pohtii.
  Tulevaisuudessa käsityökoulun oppilaat voivat valmistaa jousen vapaavalintaisena projektityönä.
Pistoolijousi pölkyllä.
Teksti Mika Njkänen, Kuvat Pertti Tuukkanen



perjantai 16. toukokuuta 2014

Kierto-koti alkoi elämään

Näin raikkailta näyttävät Satu Tervon 
valmistamat lastenhuoneen tekstiilit.
Tällä viikolla se vihdoinkin koitti, ensimmäinen sisustuspäivä Jyväskylän asuntomessuilla Maailmanpylväässä. Tätä hetkeä on odotettu hartaasti ja jännittyneenä. Pitkin kevättä ollaan mietitty, millaisen kokonaisuuden kalusteet ja tekstiilit muodostavat? Ovatko värit, muodot ja mallit oikeita ja sopivia asuntoon?  Miltä kaikki näyttää paikan päällä?
  Ja hienoltahan kaikki näytti. Kokonaisuudesta tulee upea. Tuotteet, tekstiilit ja kalusteet näyttävät tyylikkäiltä ja laadukkailta. Tuskin maltetaan odottaa, kun saadaan kaikki valmiiksi.
  Hommia jäi vielä ensi viikollekin. Emme saaneet vielä kaikkea sisutusta valmiiksi, kun asunnossa on vielä jotain viimeistelyjä tekemättä. Mutta nyt jo tuntuu mukavalta, kun näkee, että koko talven tehty työ näyttää hyvältä!

Teksti Kaisa Kotanen, kuvat Suvi Kotiranta
Virpi ja Oili-Säde asettelemassa Virpin 
valmistamia tekstiilejä. 

torstai 8. toukokuuta 2014

Eläinten vanhuus kuviksi


Uneton yö. Valo siivilöityy sälekaihtimien välistä huoneeseen. Netta Saikkonen katsoo vanhaa, sairastelevaa koiraansa ja tajuaa sen harmaantuneen yhtäkkiä.
  - Siinä se oli, silmieni edessä.  Täydellinen lopputyön aihe oli löytynyt. Halusin kuvata vanhoja eläimiä ja tallentaa niiden kauneuden viimeisiltä elinvuosiltaan, Netta kertaa opinnäytetyönsä syntyhistoriaa.
  Netta alkoi kartoittaa tuttavapiiriään eläinvanhusten löytämiseksi. Nopeasti kasassa oli yhdeksän elämänsä loppusuoraa kulkevaa eri eläinlajin edustajaa.
  Netta pohti tapaa, jolla hän saisi kuviin haluamaansa arvokkuutta.
  - Halusin tietää, onko eläinvanhuksista mahdollista saada yhtä kauniita ja arvokkaita kuvia kuin ihmisistä.
  Kokeilujen jälkeen Netta päätyi käyttämään mustaa taustakankasta ja kahden salaman valaisulaitteistoa.
  - Halusin, että eläin olisi pääosassa.

  Oman haasteensa kuvien toteuttamiseen toi iäkkäiden mallien väsyminen.
- Mallini olivat eläinvanhuksia, joten kuvaustilanteesta ja -ympäristöstä oli tehtävä mahdollisimman stressitön. Siksi kuvasin eläimet niiden omassa ympäristössä keikkasetin avulla, Netta kertoo.
  Toinen syy liikuteltavan valaisulaitteiston käyttöön oli se, että kuvattavia oli liskoista hevoseen, joiden tuominen studioon olisi ollut mahdotonta.
  Netta rakensi taustakankaan ja salamalaitteiden avulla studion jopa keskelle sohjoista pihaa saadakseen eläimistä toivotunlaisia kuvia. Apuna käytettiin myös erilaisia makupaloja ja eläinten omistajien ohjausta.

Teksti Mika Nykänen, kuvat Netta Saikkonen

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Opinnäyte valaisee Harmoonia

Nikin kynttilätelineet tässä kuvassa vielä koulun 
näyttelytilassa.
Metallisepäksi opiskeleva Niki Lampi päätti ottaa haasteen vastaan, kun ravintola Harmooni otti yhteyttä talvella kouluun tilaus mielessään. Kyseessä oli ravintolasaliin sijoitettavat kynttilätelineet, joiden tuli sopia jugend-tyyliseen rakennukseen sekä suunnitteilla olleeseen sisustukseen.
  Niki aloitti selvittämällä jugendin ja art nouveaun tyylipiirteitä luonnoksia varten. Hän oli käynyt läpi tyylikausia kulttuuritiedon tunneilla mutta mitään jugendiin viittaavaa hän ei ollut koskaan toteuttanut valmiiksi asti.
  Tiedonkeruun edetessä Niki huomasi, että Jugend-tyylisiä kynttilätelineitä ja -jalkoja löytyi yllättävän vähän. Niki ottikin lähtökohdakseen erilaiset muodot arkkitehtuurissa ja ornamenteissa. Vieraileva seppäopettaja Gabor Szombathy antoi Nikille hyviä kirjoja ja käytännön vinkkejä, joilla hän pääsi eteenpäin.
  Työ eteni nopeasti siihen pisteeseen, että hän saattoi esitellä ehdotuksia tilaajalle. Piirustusten tyydyttäessä Harmoonia Niki takoi telineparin koulun ahjon äärellä ja esitteli valmiin työn Suomen käsityön museossa.
  Nikin Kynttilänjalkoja voi käydä ihailemassa juuri avatussa Ravintola Harmoonissa Jyväskylän keskustassa matkakeskusta vastapäätä.
  Nikin työn löytyy myös tämän blogin Valitut kuvat -sivulta. Artesaanien opinnäytteet ovat nyt esillä koulun osastoille rakennetussa näyttelyssä ja kokosimme Valitut kuvat -sivulle kattauksen, jotka on ryhmitelty eri alojen mukaan. Itse työt ovat satunnaisessa järjestyksessä.

Teksti ja kuva Mika Nykänen

torstai 24. huhtikuuta 2014

Kohta päästään Kierto -kotia sisustamaan

Suvi Kotirannan nahkatakeista 
kierrätetyt tyynyt tuovat 
sisutukseen modernia ilmettä.
Nahkatakit ovat muuttuneet tyynyiksi, huopa kiveksi ja vanhat puimurin lamput valaisimiksi, kun opiskelijat ovat valmistaneet tuotteita kesän asuntomessuille Jyväskylään. Aikuisopiskelijoiden kevät on ollut kiireinen, kun ollaan työstetty tuotteita kahteen eri kohteeseen asuntomessualueelle. Toinen kohde on HauHaus, jonne opiskelijat ovat toteuttaneet koiramaisia tuotteita asiakkaan tilauksesta.
  Toinen kohteemme on Kierto –koti, ihan oma sisustuskohde Maailmanpylvään 12. kerroksessa. Kierto -kodista kerroimmekin täällä blogissa helmikuussa. Eli kyseessä on laadukas, kestävän kehityksen ja kierrätyksen hengessä toteutettu kädentaitojen koti, jonka sisustavat yhteistyössä Jyväskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusala ja Keski-Suomi kierrättää ry.
  Kevään aikana opiskelijat ovat suunnitelleet ja hahmotelleet sisustusta rakentamalla pienoismallin asunnosta. Pienet huonekalut ja tekstiilit ovat havainnollisia ja näin kaikilla tekijöillä on kokonaiskuva asunnon tulevasta sisustuksesta. Se on lähtökohta, jotta valmistuvat tuotteet ja tekstiilit toimivat kauniisti yhdessä.
  Projektissa on ollut mukana kymmeniä opiskelijoita ja apua olemme saaneet myös AO:n muiden linjojen opiskelijoilta mm. valokuvauksen opiskelijat ovat kuvanneet projektiamme ja graafisen puolen opiskelijat ovat tehneet meille esittelymateriaalia.
Sympaattiset Valon kansaa 
–valaisimet on valmistanut 
Tuomas Pynnönen.  
  Yhteistyötä teemme myös entisten opiskelijoidemme kanssa. Käsityöläisinä ja yhteistyökumppaneina toimivien ammattilaisten apua olemme saamme mm. valaisimien valmistuksessa , verhoilussa ja somistuksessa.
  Toukokuussa pääsemme vihdoin viemään ensimmäisiä tuotteita asuntoon ja sisustamaan. Sitä ennen on kuitenkin vielä monta touhukasta työpäivää, paljon tekemistä ja monen monta viimeisteltävää yksityiskohtaa.

HausHausin löydät täältä:


Teksti Kaisa Kotanen, kuvat Anna Mäkelä ja Pekka Seppänen

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Työssäoppimassa tulppaanien keskellä

Taru ja tulppaanipeltoja.
Taru Jokinen päätti vaihtaa tutut ympyrät uusiin viimeisellä työssäoppimisjaksollaan. Vaatetusalan opiskelija hankki työpaikan Hollannista, kaupungista nimeltään Hoorn.
  Huhtikuun yhdestoista päivä alkanut harjoittelu kangaskaupassa on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti. Kieltä on tullut harjoiteltua sen lisäksi että maisemia on nähty.
  Lue lisää Tarun kokemuksista seuraavasta linkistä:
  http://www.jotarsku.blogspot.fi/

torstai 10. huhtikuuta 2014

Opinnäytetyöt arvioinnissa

Nadja Arppe asusteiden äärellä.
Artesaanit ovat esitelleet osaamistaan opinnäyteseminaareissa kolmen päivän ajan Petäjävedellä ja Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Seminaareissa on nähty monenmoisia taidonnäytteitä taskukelloista tanssipukuihin.
  Vaatetuspuolelta valmistuva Nadja Arppe kertoi omasta virkkaamalla toteutetusta taideteoksestaan, jonka hän valmisti Slovakiassa järjestettävää kansainvälistä tekstiilitaidetta esittelevää näyttelyä varten. Nadjan teos on pellavasta ja kuparilangasta virkattu koru, jota voi kantaa hiuksissa esim. nutturan päällä. Vaikutteita ja inspiraatiota Nadja otti luonnosta ja virkkausta hyödyntävästä nykytaiteesta, jossa perinteiset virkkaustavat saavat kyytiä.
  - Halusin tehdä teoksen, jossa yhdistyy maa, avaruus ja ihminen. Maata edustaa pellava, avaruutta kuparilanka, joka sädehtii kuin tähdet. Ihminen tulee mukaan korun kantajan kautta, Nadja kertoo teoksestaan.
Ja näin Nadjan asusteita kannetaan.
  Kuopiosta muotoilijaksi jo aiemmin valmistunut Nadja on ottanut osaa jo useisiin kansainvälisiin näyttelyihin mm. huovutustöillään ja lapsille suunnatuilla tekstiiliveistoksilla. Nadja tekee myös taidekeramiikkaa ja kauniita, perinteisestä kansantaiteesta vaikutteita saavia piirroksia, joita voi ihailla hänen blogissaan:
www.nadjaarppedesign.blogspot.fi


Teksti Mika Nykänen, kuvat Mika Nykänen ja Nadja Arppe 

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Tshekinvieraat suunnittelivat liikkuvat tuolit

Meillä oli Petäjävedellä vieraana 8 opiskelijaa ja yksi opettaja Liberecistä, Tsekistä. Tsekkiläiset suunnittelun opiskelijat ja Petäjäveden 1. vuoden artesaaniopiskelijat työskentelivät kahden viikon ajan yhteisen projektin tiimoilta.
  Tsekkiläisten opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella liikkuva tuoli, joka mahdollistaa istumisen eri asennoissa eri lihaksia aktivoiden. Artesaaniopiskelijoiden tehtävänä oli omien töidensä ohella kommentoida tuolin rakennetta ja sen toteuttamismahdollisuuksia. Opiskelijat oli jaettu sattumanvaraisesti Tsekki-Suomi -pareihin. Alun jännityksen jälkeen yhdessä työskentely oli hauskaa ja myös antoisaa kaikille osapuolille. Osa kuvissa näkyvistä valmiista suunnitelmista on tarkoitus toteuttaa 1. vuoden artesaaniopiskelijoiden toimesta vielä tämän kevään aikana.
  Tämä oli toinen vierailu Petäjävedelle Liberecin koulusta (Secondary School of Furniture Design and Construction) ja Tsekit ovat jo anoneet rahoitusta seuraavaan vierailuun ensi vuonna!
  Myös aikuisopiston opiskelijat osallistuivat yhteistyöhön. He veivät Tsekkiläiset opiskelijat pilkille ja näyttivät kuinka verkoilla kalastetaan talvella jään alta. 
  Tämän linkin kautta pääset katsomaan lisää kuvia tämän vuoden vierailusta.
http://www.skolakaterinky.cz/obory/design-interieru/2014-01-cesta-na-sever
  Tässä vielä kuvia edellisen vuoden 2013 vierailusta.
http://www.skolakaterinky.cz/obory/design-interieru/staz-studentu-sstdn-do-finska 

Teksti Manu Seman





 

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Valokuvaajat mainoskuvien jäljillä

Mielikuvitus ja sisäiset stylistimme pääsivät irti kun ryhdyimme kahlaamaan Jyväskylän Huoneteatterin pukuvuokraamoa lävitse mainos- ja trendikuvauksen kurssilla. Studion lattia täyttyi nopeasti erilaisista mekoista, meikeistä ja irtohiuksista kun pääsimme kokeilemaan ja toteuttamaan rönsyileviä ideoitamme.
  Valmiit kuvat tulostettiin A2-kokoisina, laitettiin kapalevylle ja ripustettiin näyttelyksi koulun seinälle.

Riikka Hänninen
Teimme aluksi leikekirjan, joka sisälsi 100 erilaista mainoskuvaa, jotka miellyttivät jollain tapaa eniten silmää. Oli se asia sitten asettelu, valo, värimaailma jne. Itse kiinnitin eniten huomiota kuvissa valon rakentamiseen. Mustavalkoiset kuvat myös miellyttivät silmääni.
 
 
  Leikekirjasta piti valita yksi kuva, joka säväytti eniten. Minä otin mustavalkoisen kuvan, joka oli hyvin pelkistetty. Mallilla oli vahva silmämeikki ja jyrkkä varjo kaulassa. Tavoittelin tässä kuvassa siis samaa pelkistettyä ideaa, mikä mallikuvassa oli, sekä kaulan varjoa. Pääasiassa kuvan pääidea oli valolla leikkiminen ja varjon luominen.
  Koko leikekirjan teon ideana oli, että meille itsellemme valkenisi, millaisia kuvaajia olemme ja mitkä asiat kiinnittävät eniten huomiomme. Itselleni valkeni, että pidän yksinkertaisen kauniista asioista ja eniten mustavalkoisista kuvista. Jos käyttäisin kuvissani taas värejä, niitä pitäisi olla kunnolla hienoja kontrasteja luoden.
  Tavoitteenani seinälle ripustetussa itse alusta loppuun suunnitellussa kuvassa oli saada aikaan nukkemainen tunnelma. Halusin mallistani mahdollisimman neutraalin, staattisen oloisen. Koska varjot ovat kuvassa melko jyrkkiä halusin tuoda vastapainoisesti pehmeyttä isoilla hiuksilla ja vaalealla mekolla ja sen laskoksilla.  
 
  Ideani kuvaan tuli mallin päällä olevasta mekosta, jonka löysin Jyväskylän huoneteatterin pukuvuokraamolta. En oikein osaa sanoa, mistä otin vaikutteita. Idea vain pälkähti päähäni. Satumaailmasta, luulisin.
  Olen ihan tyytyväinen kuvan lopputulokseen. Jos jotain muuttaisin, olisin tuonut mallin silmät paremmin esille. Sen lisäksi olisin halunnut saada mallin näyttämään yliluonnollisen pitkältä. Silloin kuva olisi pitänyt ottaa kauempaa, jolloin helmaa olisi näkynyt enemmän.
-Riikka Hänninen, kuva11

 
Eveliina Lahti
Tehtävänämme oli tehdä leikekirja mieleisistä mainoskuvista ja valita sieltä yksi lempikuva, joka piti toteuttaa itse.
  Leikekirjan merkitys oli saada selville omaa makua mainoskuvaamisessa. Itse tykkään kontrastisista ja mustavalkoisista kuvista. Mielestäni onnistuin tavoitteessani.




  Saimme Jyväskylän huoneteatterin pukuvuokraamosta pukuja kuvauksiimme, valitsimme sieltä yhden asukokonaisuuden ja päättää itse kaiken kuvan osalta. Pidän paljon sotauniformuista, joten se pisti heti silmääni pukuvuokraamolla. Pidän myös paljon zombielokuvista, joten halusin maskeerata mallini zombisotilaaksi.

 
Inspiraation lähteenä toimi myös yksi idoleistani, Rick Genest (aka Zombieboy), joka on tatuoinut itsensä luurankozombiksi. Maskeeraukseen otin mallia hänen

Netta Saikkonen
 Teimme kurssin alussa leikekirjan, johon piti etsiä vähintään sata omasta mielestä hienoa mainoskuvaa. Leikekirjan tarkoitus oli auttaa huomaamaan, mitkä eri asiat kuvissa miellyttävät omaa silmää ja löytää “oma tyyli”. Itse huomasin, että kontrastiset mustavalkokuvat ovat mieleeni.
 
Omasta leikekirjasta piti valita yksi lempikuva, ja tehdä siitä mahdollisimman samantyylinen oma versio mm. valaistuksen avulla. Itse valitsin melko yksinkertaisen mustavalkokuvan, jossa oli hyvin voimakkaita varjoja.
 
  Seinälle tulostettuun kuvaan idean sain oikeastaan vasta kun pääsimme penkomaan Jyväskylän huoneteatterin pukuvuokraamon varastoja ja valitsemaan mieleisemme puvun. Halusin käyttää valitsemaani runsashelmaista mekkoa hyödyksi ja saada aikaan tunnelmaltaan dramaattisen kuvan. 
Olen melko tyytyväinen lopputulokseen ja lopullinen kuva näyttääkin lähes siltä, mitä olin suunnitellutkin.  

Sanni Hirvonen
Tavoittelin siinä herkkää ja pehmeää valoa. Halusin ottaa kuvan studiossa ilman taustakangasta, sillä alkuperäisessä kuvassa oli samalla tavalla.

Leikekirjan merkitys ei minulle ole sen kummoisempi. Huomasin kuvia valitessani, että kuvat jotka valitsin olivat samankaltaisia mitä itse otan, tai tavoittelen ottavani. Oli hauska bongata leikekirjasta "oman kuvaustyylin tapaisia" kuvia.


Tämä kuva on henkilökohtainen suosikkini koko kurssin aikana otetuista kuvista. Onnistuin tavoitteessani hyvin, sillä tavoitteena oli saada Netta itkemään vesivärejä. Ja se että mistä keksin vesiväri-itkun, on syntynyt täysin vain mielikuvituksestani.

Heidi Talvilahti
 Toisintokuvassa tavoittelin samankaltaisia valoja. Valitsin mallille mahdollisimman samankaltaisen vaatetuksen ja pyrin ohjaamaan mallia samaan asentoon kuin toisen kuvan malli. Leikekirjan merkitys ei ollut minulle aivan selvillä sillä olin matkoilla kun tehtävä jaettiin, mutta sitä kootessani näin paljon siistejä juttuja joita haluan hyödyntää myöhemmin omissa kuvauksissani ja tajusin itse että minua selvästi miellyttäää tietynlaiset kuvat. Panin merkille että esimerkiksi alhaaltapäin otettu kuva miellytti omaa silmääni.

  Tulostettuun kuvaankaan minulla ei ollut ideaa ennenkuin kävimme Huoneteatterilla vuokraamassa pukuja. Näin todella paljon erilaisia rooliasuja, mutta tiesin jo sen verran että haluan kuvan olevan enemmän muotilehden sivuilta kuin menninkäistanssiesityksen juliste. Kiinnitin vaatteissa huomiota yksityiskohtiin ja mietin miltä ne näyttäisivät mallin päällä ja minkälaisia erilaisia muotoja saisin niillä kuvaan. Valitsin ehkä rumimman mekon koko vuokraamosta, koska pidin siinä olevaa kaulusta hyvännäköisenä ja yhdistin siihen jonkinnäköisen viitan. Sain ideaa haalimastani leikekirjasta jossa oli paljon yksinkertaisia kuvia, valoja ja erilaisia muotoja myös.


 
  Mielestäni onnistuin tavoitteissani. Sain toisintokuvaan samankaltaista valoa ja fantasiakuvastani tuli kivan yksinkertainen.

Vilma Keskinen
Kuvasin toisintokuvan Dolce & Gabbanan mainoskuvasta. Olen pitkään halunnut kokeilla kuvata alusvaate kuvia joten siitä päädyin valitsemaan kuvan jonka jäljensin.



Leikekirjan merkitys ei ollut hirveän suuri kuvan valitsemiseen, sillä tiesin että kuvaan kyseisen kuvan. 
 
 
Tulostetun kuvan tavoitteena oli saada pin up tyylinen kuva. Idean kuvaan sain huoneteatterilta vuokraamista vaatteista.

Essi Kauppila
Toisintokuvassani tavoittelin sinisen, punaisen ja valkoisen värin maailmaa ja naisellisuutta. Halusin toisintaa nimenomaan kyseisen kuvan, koska sininen, punainen ja valkoinen väri miellyttivät silmääni. 
 
 
  Leikekirjan merkitys kuvan valitsemiseen oli suuri, koska leikekirjassani oli paljon kuvia, joissa edellä mainitut värit myös esiintyivät.


  Tulostetun kuvan tavoitteena oli saada moderni, mutta ei liian siisti intiaanityylinen kuva. Idea kuvan ottamiseen syntyi mallin ulkonäöllisistä suomalaisuudesta poikkeavista piirteistä. Onnistuin tavoitteessani mielestäni kohtuullisen hyvin puvustuksen vaikeuden huomioonottaen.

Tekstit ja kuvat Kuva11