Vapauden jäljet piirtyivät puuhun

Valtteri ja Tomi jyrsivät haravan uurteita.

Mitä tarkoittaa vapaus? Miten totalitaristinen valtio kontrolloi yksilöä? Puualan artesaaneiksi opiskelevat Valtteri Nyrönen ja Tomi Kivimäki saivat pohtia suuria kysymyksiä, kun he osallistuivat Kuldigan teknillisen oppilaitoksen järjestämään veistoskilpailuun. Aiheena oli nimittäin Latvian itsenäistyminen, jota piti lähestyä teemalla "For the Love of Freedom".

  Kuldigan teknillisen oppilaitoksen puuosasto oli kutsunut kaikki Latvian puualan oppilaitokset sekä suomalaiset ja saksalaiset yhteistyökoulut kilpailuun, jonka tuotokset itsenäistymissankari Oskars Kalpaksin muistolle perustettu Airites -museo otti kokoelmiinsa.
  Ihan kahdestaan Valtterin ja Tomin ei tarvinnut työtä tehdä, sillä mukana lähtivät opettajat Alpo Kangas ja Manun Semann.


Puukkoa ja veistorautaa tarvittiin jalanjälkiin.

  - Idea työhön tuli oikeastaan jo vuosi sitten, kun kuulin, kuinka neuvostoaikana Latvian länsirannikon hiekkaranta haravoitiin joka päivä, jotta pakoon yrittävien jäljet olisivat paljastuneet, Manu kertoo.

  Tämän pohjalta Luovan kampuksen artesaanit suunnittelivat veistoksen, jossa jalanjäljet tanssivat uurretulla hiekalla. Rantaan lyövät aallot kurkottelevat veistoksen alareunasta ja huuhtelevat hiekan tasaiseksi.
  - Työn nimeksi annettiin tarkoituksella Rantaviiva, jotta tekijöiden alkuperä jää ihmisten mieliin, Valtteri kertoo. 
  Alaotsikoksi kaiverrettiin Kolka-Liepaja 1949-1989 historiallisena faktana kertomaan haravoidun rannan pituudesta.

Valmiin työn nimeksi tuli Rantaviiva, Kolka-Liepaja
1949-1989.

  - Ihmiset pitivät tavasta, jolla lähestyimme aihetta, Manu Semann kertoo.

  - Vanhemmat latvialaiset ymmärsivät heti, mistä työssä oli kysymys. Heille rannan haravointi oli osa omaa menneisyyttä. Nuoremmille tarina oli tuntemattomampi, sillä hehän ovat syntyneet vasta näiden aikojen jälkeen, Valtteri kertoo. 

  Valtteri ja Tomi saivat tehdä työtä kellon ympäri, sillä jalanjälkien veistäminen oli tarkkaa puuhaa. Ahkerointi kannatti, sillä poikien työ otettiin pysyvästi museon sisätiloihin näytille.

  Lopulta voittajatyötä ei julistettu.
  Vapaus voitti.
  Katso lisää kuvia veistoksista Oskars Kalpaksin museon facebook-sivulta.




Teksti Mika Nykänen, kuvat Valtteri Nyrönen ja Alpo Kangas