Kielirumpujen ääni valloitti puusepän

Kielet ovat osa runkoa.

Hypnoottinen sointi leviää Luovan kampuksen käytäville, kun Tommi Hautala nostaa uunituoreen kielirumpunsa polvilleen ja alkaa taputella padouk-puusta valmistettuja kieliä. Ääni tuo mieleen jotakin hyvin vanhaa ja alkuperäistä, eikä ihmekään, sillä soittimen toimintaperiaate on ikivanha.
  - Tämä toimii samalla tavalla kuin ensimmäiset soittimet. Kielirumpu on idiofoni, eli soitin on yhtä kappaletta, sen runko on samaa ainetta kuin soiva osa. Ihmisen ensimmäiset soittimet olivat luultavasti tällaisia, Tommi kertoo luomuksestaan.
  Käsityöntekijän ammattitutkintoaan viimeistelevä Tommi on aloittanut kielirumpujen valmistamisen nollasta, eli kaikki tieto on itse ulkomaisista lähteistä hankittua ja sovellettua.

Kyljissä sapelimahonkia.

  - Suomessa ei kukaan muu tee kielirumpuja. Olen kerännyt kaiken tiedon ulkomaisilta puuseppäfoorumeilta ja soitinrakentajien yhteisöistä.
  Kielirummun valmistus on kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa, sillä tekijän on saatava soitin vireeseen itse.
  - Kieliä veistetään taltalla yksi kerrallaan ja verrataan viritysmittarin lukemiin. Hankalaa siitä tekee sen, että yhden kielen virittäminen vaikuttaa muihinkin, Tommi kertoo.
  Tommin rummut on viritetty tiettyyn asteikkoon, jolloin niiden soittaminen on helpompaa.

Öljy riittää pintakäsittelyksi.

  Kielirumpuja näkee harvemmin esiintymislavoilla. Enemmänkin se on itsekseen soitettava soolosoitin.
  - Myös musiikkiterapiassa käytetään kielirumpuja.
  Tommin suunnitelmissa on aloittaa kielirumpujen kaupallinen valmistus valmistumisen jälkeen.
  - Tarkoitus on tutkia myös suomalaisten puulajien ominaisuuksia soittimen materiaalina. Tällä hetkellähän afrikkalaiset puulajit ovat suosituimmat.
  Padoukin lisäksi Tommi on käyttänyt sapelimahonkia ja saarnea soittimiensa materiaaleina.
  - Lapsille olen tehnyt mallin, jossa materiaalina on kirsikka.

Padoukin hohtoa

Kuuntele kielirummun sointia Facebook-sivultamme.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen