Rento liivi neulekurssilta

Reetta Vanhanen talviauringossa.

Kahden viikon urakka on ohi ja Reetta Vanhanen voi tyytyväisenä vetää hupparin ylleen. Omiin mittoihin valmistettu vaate oli Reetan ensimmäinen neulekoneella valmistama tuote.
  - Kaksi viikkoa hurahti suunnitelmat ja tilkut mukaan lukien koko projektissa, Reetta laskee.
  Opiskelijat tekivät neulekurssin aluksi koetilkkuja erilaisilla menetelmillä ja valitsivat vasta lopuksi valmistettavan tuotteen: villaneuleita, huppareita, slipovereita. Reetta päätyi hupulliseen liiviin.
  - Kotona minulla on kankaasta valmistettu huppari ja halusin vastaavan salmiakkikuviolla koristellusta neuleesta, Reetta kuvailee työtään.
  Kaavat valmistettiin Reetan mittojen mukaan ja sitten alkoi neuleen testitilkkujen tekeminen.
  - Valitusta langasta tehtiin tilkku, josta laskettiin silmukoiden ja kerrosten määrä. Tästä pääteltiin, miten oikeat mitat rakentuvat, Reetta kertaa prosessia.
  Lopputulos oli juuri sellainen kuin Reetta oli kuvitellut.
  - Olen tyytyväinen. Liivistä tuli lämmin ja rento.
  Liivin lisukkeeksi Reetta virkkasi kaulahuivin, jonka langat Reetta oli itse värjännyt aiemmin kasvivärikurssilla.
  - Olen neulonut paljon mutta virkkaaminen on jäänyt kokonaan. Ihan haasteen ja oppimisen vuoksi valitsin tekniikaksi virkkaamisen, Reetta sanoo ja näyttää hurmaavan kirkkaissa väreissä loistavaa huiviaan.
  - Käsin olisin neulonut tämän nopeammin, ensimmäistä vuotta vaatetuksessa opiskeleva Reetta vertailee koneellisen ja käsinneulomisen eroja. - Neulekoneella työskentelyssä silmukoiden laskeminen ja koukkujen asetteleminen on työlästä ensikertalaiselle, Reetta kertoo mutta ilmeestä päätellen vaivannäkö kannatti.

Teksti Mika Nykänen, kuva Saara Koskinen