Myyttisen kehrääjän jäljillä

Satu Soutolahti kertoo, miten lanka syntyy.

  - Tarkoitus ei ole tuottaa tiettyä määrää lankaa. Laatu on tärkeämpää. Ja nimenomaan tekemisen laatu, kehruun opettaja Satu Soutolahti kertoo. - Kehräämisessä tärkeää on kehrääminen itsessään.
  Vilkaisu ympärille vahvistaa Sadun sanat. Opiskelijoiden tarkkaavaisuus on keskittynyt täydellisesti työhön eikä valokuvaaminenkaan saa heitä irrottamaan katsettaan rullaan kehräytyvästä langasta.
  - Kehrääminen on tie henkiseen kasvuun. Nykyihmiselle kehrääminen on tavallaan tahdon kouluttamista. Se on itsensä työstämistä. Ehkä kehrääjä tasoittaa itseään samalla kun hän pyrkii saamaan langasta mahdollisimman tasaista, Satu pohtii.
  - Minua kiehtoo kehräämisen meditatiivisuus. Siinä on oma rytminsä ja rentouttava vaikutuksensa. Toisaalta haluan välittää perinnettä eteenpäin nykyaikaan.
  Satu on painottanut kurssilla erityisesti kehräämisen historiaa ja mytologiaa. Oppilaat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa, jossa käydään läpi tarinoiden ja myyttien merkitystä.
  - Kehräämisen mytologin tausta on kiinnostanut minua aina. Vanhoissa myyteissä Skandinaviassa ja antiikin Kreikassa kehräämisellä on erityinen merkitys ja kehrääjät rinnastetaan jumaluuksiin. Roomassa värttinää ei saanut näyttää julkisella paikalla, Satu kertoo.
  Satu oppi kehräämisen taidon aikoinaan Kajaanin kansalaisopiston kurssilla ja on siitä lähtien vetänyt itsekin kehruukursseja. Päivätyökseen Satu on opettajana Steiner-koulussa, missä omin käsin tekeminen kuuluu olennaisena osana opetussuunnitelmaan.
  - Nykyaika ei kannusta rauhalliseen tekemiseen. Käsityön kautta voi löytää itsensä, oman tavan toimia, Satu sanoo.
  Kurssilla on käyty läpi koko langan valmistuksen prosessi keritsemisestä karstaamiseen.
  Satu on opettanut kehruuta myös kansalaisopistoissa ja tavallisissa lukioissa. Kurssit ovat aina olleet suosittuja.
  - Jopa hevipojatkin ovat innostuneet kehräämisestä, Satu nauraa.
Teksti ja kuvat Mika Nykänen