Erik ja Áegishjalmar. |
- Tekstiili ei kyllä ollut minun juttuni, Erik nauraa.
Erikin innostus metallitöihin sai alkunsa kotipuolessa Pieksämäellä, kun hän pääsi seppä Tero Vepsäläisen luo takomaan.
- Tai oli sitä innostusta jo aiemminkin, Erik sanoo.
Tämä on helppo uskoa, kun katsoo Erikin työtä. Amulettia varten Erik punoi pronssista kolmekymmensenttisen käädyn.
- Kotona piti jatkaa kun koulussa ei ehtinyt kaikkea, Erik kertoo.
Korua varten opiskelijat kehittivät tai etsivät asiakkaan. Työn suunnittelussa piti ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja olemus. Asiakkaat vaihtelivat kuvittellisista hahmoista omiin sukulaisiin ja ystäviin. Erikin asiakas oli luokkakaveri.
- Vaikka kyllä minä tämän itse pidän, Erik nauraa.
Teksti ja kuva Mika Nykänen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti