Kalat akvaarioon

Jukka Vanhalan hai.

Kalustealan artesaanit täyttivät koulun näyttelyvitriinin teräksisillä kaloilla. Mielikuvitukselliset oliot saivat muotonsa tuotteen valmistamisen metalliosuuden kurssilla, jota veti Sirpa Sergejeff.

  - Olen aina ottanut ensimmäisen harjoittelutyön lähtökohdaksi luonnon muotojen tulkitsemisen materiaalin ehdoilla. Tänä vuonna teemana oli vesi, joten tehtävänä oli suunnitella metallinen kala  Sirpa kertoi.
  Lopputuloksena on huikea kokelma erilaisia vedeneläimiä, jotka kiiltelevät koulun akvaarion lasin läpi ohikulkijoille.


Joonas Hynnisen taidonnäyte.

  - Materiaalit määrättiin ennalta, koska tuote oli ensimmäinen harjoittelutyö. Tuotteista valmistettiin luonnollisen kokoiset protot korvaavista materiaaleista, mm. pahvista, Sirpa sanoi. 

  Tuotteesta piti suunnitella yksinkertainen ja pelkistetty taiteellinen uniikkityö, jonka käyttöfunktion jokainen sai määritellä itse. Osa tuotteista sai konkreettisen käyttötarkoituksen.
  - Jotkut kalat toimivat mm. valaisimena tai kynttelikköinä, mutta myös muotojen kanssa leikittelyä on joissakin "kaloissa" nähtävillä, Sirpa kertoi.





Johanna Saikkosen luomus.

Valokuvaajat dokumentoivat artesaanien arkea

Heini Kumpulaisen otos 

Elina Kautosta.

Ensimmäisen vuoden valokuvaajat ottivat tehtäväkseen dokumentoida artesaaniopiskelijoiden arkea. Joulun molemmin puolin otetut kuvat näyttävät muiden osastojen opiskelijoiden arkista aherrusta työsaleissa ja teoriatunneilla. Mukana on myös välähdyksiä tauoilta ja vapaa-ajalta.
  Projekti oli osa valokuvan toteuttamisen opintokokonaisuutta, jossa valokuvaajat tutustuvat valokuvatekniikkaan, kuvankäsittelyyn ja tulostamiseen.
  Katso kuvasarjat tästä linkistä tai Valitut kuvat -sivulta.

Pehmeitä graffiteja

Jenni Martikaisen tilkkupitsiä.

Koulun portaikossa ja käytävillä voi näinä päivinä törmätä outoihin havaintoihin. Metallikaiteilta löytyy pehmeitä kukkia, katosta roikkuu tilkkuja ja villaiset seitit levittyvät seinille.
  Kyseessä ovat tietenkin tekstiiligraffitit, joita vaatetuksen artesaanit ovat tehneet neulekurssin tuotoksina. Vaatetuksen lehtori Irmeli Raitasen mukaan maailmalla muodiksi kasvanut graffiti-ilmiö soveltuu hyvin osaksi neulekurssin ohjelmaa, koska niiden avulla on hyvä harjoitella perustaitoja, eli neulomista ja virkkaamista.
  - Myös kampuksen kaunistaminen oli tavoitteena, Irmeli kertoi.
  Ensimmäistä kertaa tekstiiligraffiteja tehnyt Chang Jitthong oli tyytyväinen työhönsä, joka oli kaiteeseen solmittava ruusuke.

 Chang Jitthongin ruusuke.

  - Idea tuli omasta päästä. Virkkasin työn villalangasta kerralla ilman liitoksia, Chang kertoi.
  Graffitit innostivat opiskelijoita myös tekemään ylimääräisiä töitä.
  - Alun perin oli tarkoitus, että opiskelijat olisivat käyttäneet harjoituksena tehtyjä neuleita graffitien pohjana, mutta kaikki halusivat tehdä graffitit alusta lähtien uusiksi, Irmeli sanoi.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Kohtaamisesta syntyi kuvasarja

"Little Red Riding Hood"

Vuosi sitten kadulla kulkiessaan Nestori Lönngrén kiinnitti huomiota erään nuoren naisen tyyliin. Nestori pysäytti naisen ja kertoi olevansa valokuvaaja. Muutaman viikon kuluttua The New Era -kuvasarja oli saanut alkunsa.
  Viime vuonna Petäjävedeltä kuva-artesaaniksi valmistunut Nestori Lönngrén ja Eira Leikkainen suunnittelevat ja toteuttavat kuvasarjaa yhdessä ideoiden. He myös esiintyvät kuvissa. Ulkopuolisia kuvasarjassa ei tarvita, ei edes melko haastavissa toteutuksissa.
  - Pyrimme luomaan kuvasarjassa omaa maailmaa. Kuvissa on viittauksia populaarikulttuuriin ja satuihin, mutta ne eivät ole pääasia. Tärkeintä on kokeileminen ja tunnelman luominen valon avulla, Nestori kertoo periaatteista.
  Kuvasarja julkaistaan Nestorin blogissa ja Facebook-sivuilla. Ensimmäisessä postauksessa Nestori kuvailee sarjaa näin: "Ne ovat kieroutuneita, kauniita, surullisia, melankolisia, leikkisiä, yms.. Kuvien joukossa on todella paljon erilaisia tunnetiloja ja haluamme jokaisen niistä kertovan tarinan. Toivon kuviemme erottuvan joukosta persoonallisella kuvaustyylilläni."
  Kuvia on toteutettu Jyväskylän ja Imatran lähistöllä. Ympäri Suomea bändikuvauksissa liikkuessaan Nestori pitää silmänsä avoinna uusille kuvauspaikoille.
  Kuvasarjan ympärille on rakennettu Facebookiin myös arvonta, jonka palkintoina on painettuja kirjoja kuvista.
  Valokuvaajana Nestori suuntautuu bändi- ja hääkuvaukseen. Lopputyönään Nestori teki kuvakirjan Osmo's Cosmos -bändin arjesta. Tosin tällä hetkellä työkeikkojen ja omien kuvaideoiden toteuttamista hidastaa siviilipalvelus.
Teksti Mika Nykänen, kuva Nestori Lönngrén

Esan lätkäfanit kansainväliseen voittoon

Voitonjuhlaa Torniossa.

Kuva-artesaani Esa Ylijääskö voitti kuvatoimisto Magnumin järjestämän Uplifting moments -kilpailun marraskuun osan. Kevään 2011 jääkiekon maailmanmestaruusjuhlia Torniossa ja Haaparannassa dokumentoivat kuvat saivat tuomari Jonathan Bellin valitsemaan Esan voittajaksi maailmanlaajuisessa kilpailussa. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esille uusia alle 30-vuotiaita kuvaajia eri puolilta maailmaa.
  Magnum on toisen maailmansodan jälkeen perustettu kuvatoimisto, jonka pääfokus on kehittää dokumentaarista valokuvausta ja kuvajournalismia. Toimiston perustivat legendaariset dokumenttivalokuvaajat Henri Cartier-Bresson ja Robert Capa.
  Esa valmistui Petäjävedeltä kuva-artesaaniksi vuonna 2010. Tämän jälkeen Esa on toiminut freelancer-valokuvaajana sekä tuntiopettajana mm. Petäjävedellä.
Artesaanit onnittelevat Esaa!
Teksti Mika Nykänen, kuva Esa Ylijääskö

Sielujen vieraina

Laura Laaksonen ihailee Tuomo

Rainion valokuvia.

Tuiskun ja kinosten läpi kävi ensimmäisen vuoden artesaaniopiskelijoiden matka Helsingin museoihin. Kaupunki oli peittynyt paksuun lumivaippaan kun Artesaanien bussi kaarsi torstaina rautatientorin luistinradan kupeeseen.
  Aamupäivän ohjelmassa oli tehtävien tekoa Ateneumin 52 sielua -näyttelyssä. Salit pullistelivat symbolismin merkkiteoksia, osa tuttuja taiteen tuntemuksen kurssilta.
  Joukossa oli maalauksia sellaisilta suuruksilta kuin Paul Gauguin, Emile Bernard ja Edvard Munch sekä tietenkin Vincent van Gogh. Myös tärkeät kotimaiset nimet Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallela ja Ellen Thesleff olivat edustettuina laajassa teosjoukossa.
  Opiskelijat saivat etsiä näyttelystä visuaalisia vaikutteita ja tehdä niistä luonnoksia.
  Iltapäivästä tutustuttiin nykytaiteeseen Kiasman suojissa. Kun arkkitehtuurin ihastelusta oli selvitty, tehtävänä oli ryhtyä nykytaiteen tulkiksi. Opiskelijat etsivät käsiinsä näyttelyn kiinnostavimman teoksen ja kirjoittivat siitä analyysin.
  Kiasman kattauksessa oli taidetta, joka tutkii todellisuuden esittämistä. Ikivanha aihe siis, mutta tuoreesti käsiteltynä. Valokuvauksen opiskelijoita viehätti erityisesti oman välineen vahva panos teoksissa. Omana osuutenaan esillä olleet Osmo Rauhalan graafiset eläinaiheiset maalaukset saivat ainakin tekstiilipuolen opiskelijat hyrisemään uusista ideoista.
  Matkalla tehtailtiin myös ennätyksiä. Yhdeksän retkibanaania Oriveden ja Petäjäveden välillä jää odottamaan haastajaa.
Teksti Mika Nykänen, kuva Raimo Kosonen

Luukorujen lumoissa

Koru sai vaikutteita lumihiutaleesta. 

Vaatetuksen toisen vuoden opiskelija Laura Vepsä oli pitkään ihaillut luonnonmateriaaleista valmistettuja koruja ja haaveillut niiden tekemisestä. Tilaisuus uusiin materiaaleihin tutustumiseen tuli artesaanien valinnaiskursseilla, kun korutaiteilija Helena Vienola toi mukanaan poron- ja hirvenluuta ja aimo annoksen tietotaitoa niiden työstämiseen.
  Laura toteutti viikon aikana korvakorut, sydänriipuksen ja kuvassa olevan ison riipuksen, joka sai innoituksen talvisesta aiheesta.
  - Katselin erilaisia malleja lumihiutaleista ja muokkasin oman version korua varten. Lopputulos on juuri sellainen kuin halusin, Laura ihmetteli koruaan.
  Alun perin ajatuksena oli toteuttaa rintakoru valmisteilla olevaan talvitakkiin, mutta Laura ei halunnut pilata pitsimäistä korua raskaalla kiinnitysneulalla. Rintakorusta tuli riipus, johon Laura punoi punaisen nahkanauhan.
  Luun työstössä on omat haasteensa. Lauran riipusta piti keittää ja taivuttaa monta tuntia, jotta kaarevuus saatiin aisoihin. Myös kuvioiden sahaaminen vaatii tarkkuutta.
  - Porasin ensin reiät ja sahasin kultasepän sahalla kuviot. Työ vaatii kärsivällisyyttä. Teriä meni monta poikki, Laura kertasi tekovaiheita.
  Luu sai kuitenkin vaatetuksen opiskelijan pauloihinsa.
  - Ostin luuta kotiinkin. Jatkoa seuraa, Laura sanoi.
Teksti ja kuva Mika Nykänen