perjantai 8. helmikuuta 2013

Piirustuspöytä tulevalle puusepälle

Käsin kaiverrettuja yksityiskohtia.
Kun tehtäväksi annettiin pöytä, Juha Pihlainen päätti tehdä jotakin, mitä ei ihan jokaisesta huonekaluliikkeestä saa. Keuruulainen nuorimies toteutti piirustuspöydän, jonka avulla pitkäaikainen harrastus on entistäkin mukavampaa.
  - Olen piirtänyt pienestä pitäen. Nyt ei tarvitse köyristellä pöydän päällä. Tässä pöydän kulman voi säätää sopivaksi ja asento paljon mukavampi, Juha esittelee piirustuspöytäänsä.
  Pöydän alareunaan liitetty kouru pitää kynät ja tarvikkeet käden ulottuvilla. Kolme kaltevuusssäätöä takaavat sopivan kulman jokaiseen piirustusasentoon.
Kynät kouruun.
  Pöydän mallissa tärkeintä oli funktionaalisuus. Se on tehty käyttöä varten. Perustukevaa runkoa koristelee alasarjan taivutukset sekä käsinkaiverretut aaltoilevat säätölovet.
  - Merkkasin ensin kohdat ja porasin oikeaan syvyyteen. Sitten hahmottelin lovien ääriviivat puuhun ja naputtelin taltalla ja vasaralla muodot esiin, Juha selostaa toteutusta.
  Pöytä on Juhan ensimmäisiä tehtäviä puuosastolla. Juha tuli kouluun vasta marraskuussa mutta on päässyt nopeasti vauhtiin.
  - Suunnitteilla on penkkejä, tuoleja, lipastoja ja lisää pöytiä. Huonekalut nimenomaan kiinnostavat, Juha kertoo.
  Juhan matka Petäjävedellä kävi monen mutkan kautta. Peruskoulussa Juha oli kiinnostunut teknisistä töistä ja halusi opiskelemaan alaa. Hän pääsikin puualan oppilaitokseen, mutta syksyllä oli edessä ikävä yllätys. Koko koulutusta ei aloitettu ja Juhan oli mentävä minne siinä vaiheessa pääsi. Datanomin opinnot eivät kuitenkaan motivoineet vaan alkuperäinen haave kummitteli taustalla. Tänä syksynä paikka Petäjävedellä avautui ja Juha palasi alkuruutuun.
- Hyvältä tuntuu, Juha hymyilee.

Kuvat ja teksti Mika Nykänen

perjantai 1. helmikuuta 2013

Surmansilmukoista koruja

Suvi Salmelan koru.
Hevosenhäntäsolmuja, surmansilmukoita, kylkiluusolmuja, silmusolmuja. Kaikkia näitä sisältää makramee, solmuihin ja silmukoihin perustuva punontatekniikka. Artesaanit pääsivät kokeilemaan arabialaista alkuperää olevaa makrameeta erikoistekniikoiden jaksolla tammikuussa ja tuloksena oli koristeellisia tuotteita koruista kauluksiiin.
  Toisen vuoden teksiiliopiskelija Suvi Salmelalle tekniikka oli uusi tuttavuus. 
  - Aloitimme tutustumalla erilaisiin näytteisiin. Mukana oli muun muassa käpypitsiä, kirjontaa, haarukkapitsiä ja makrameeta. Makrameessa kiinnosti sen välineettömyys, eli kaikki voidaan tehdä pelkillä käsillä, Suvi kertoo.
  Suvi teki lukuisan määrän kokeiluja ja päätyi lopulta valmistamaan kaulakorun, jonka pohjarunkona toimii juuttinaru. Päälle on kiedottu ja solmittu pellavanarua ja lankaa. Viimeisen silauksen antaa muovihelmet. 
  - Omaan työhön tuli ainakin silmusolmuja ja tasosolmuja sekä omia sovelluksia, Suvi laskeskelee. 
  Koru meni näytille Next step-messuille ja sen jälkeen Sepän myymälään Jyväskylään. 
  Jatkossa Suvia kiinnostaa yhdistää makrameeta huovutukseen. 
  - Makrameella voisi tehdä esimerkiksi erilaisia verkkoja tyynyyn, Suvi pohtii.
  Parhaillaan Suvia työllistää lähestyvä lopputyö. Ammattikorkeakoulussa graafista suunnittelua opiskellut Suvi haluaisi tehdä omia kuoseja kankaanpainannalla.  
 - Ja sitten työelämään, Suvi suunnittelee.

Teksti ja kuva Mika Nykänen


Runolliset tuolit veivät yrittäjäksi

Teija Ässämäki ei kauan epäröinyt, kun sai tekstiilialan artesaanin paperit käteen aikuiskoulutuksesta keväällä 2011. Hän perusti saman tien oman yrityksen nimeltään Runotuoli. Runotuoli verhoilee huonekaluja, auton penkkejä sekä ompelee veneiden pressuja.
  - Yhdistän tekstiiliartesaanin koulutusta verhoiluun tekemällä mm. tuoleja, joihin värjään itse kankaat. Teen myös tuoleja, joihin yhdistelen painettua tekstiä, Teija kertoo.
  Valmistumisen jälkeen Teijalla oli "nyt tai ei koskaan -fiilis" päällä, ja kun starttiraha järjestyi nopeasti, yrityksen perustamisessa ei kauan nokka tuhissut. Siitä lähtien Runotuoli on täyttänyt Teijan elämän. Runotuolin toimitilat ovat nyt Toivolan vanhalla pihalla Jyväskylässä, mikä tarjoaa erinomaisen ympäristön käsityöalan yrittäjälle.
  Teija muistelee opiskeluaikaa tyytyväisenä.
  - Petäjävesi antoi paljon. Opiskelu samanhenkisten ihmisten kanssa oli nautinnollista. Ja itse opetus oli erinomaista, Teija kehuu.
  - Kyllä nyt ajattelen, että ilman Petäjäveden antamaa koulutusta ei olisi myöskään Runotuolia.
  Teijan koulutehtävät toimivat hyvin ponnahduslautana yrittäjyyteen.
  - Viimeiseen näyttöön tekemäni tuoli oli esillä Tikkakosken kädentaitajien näyttelyssä sekä Laukaan Kretliinissä. Molempien kautta tuli asiakkaita, Teija kertoo.
  Nykyisille opiskelijoille Teija haluaa antaa luottamusta omaan intuitioon ja näkemykseen.
  - Mutta kuunnelkaa korvat tarkkana kommentteja - tuotteita pitää kehittää koko ajan, Teija muistuttaa.

  Katso Swan Median tuottama video Teijasta.



Teksti Mika Nykänen, video Swan Media Oy

maanantai 28. tammikuuta 2013

Rosoa tekstiiliin



Kevään aikana laitetaan Rosoa tekstiiliin ja venytetään ryijyä…
  Suomalaisten tuntema ryijy on nukkainen tekstiili, joka muodostuu loimista, kuteista ja villaisista nukista. Perinteisesti ryijyt ovat valmistettu joko kutomalla kangaspuissa tai ompelemalla nukat valmiiseen pohjaan. Nyt venytetään ryijyn käsitettä. Mitä tapahtuu, kun kangaspuut vaihdetaan läppäkoukkuun, ryijyn pohjamateriaali metalliin ja ryijysolmu kierrätysmateriaaliin.
  Aikuisopiston tekstiilialan artesaaniopiskelijat jatkavat kevään aikana yhteistyötä Suomen käsityön museon ja Jyväskylän kansalaisopiston kanssa  Rosoa tekstiiliin luentosarjan ja Venytetään ryijyä työpajojen muodossa.
  Rosoa tekstiiliin on avoin luentosarja, jonne on kaikilla vapaa pääsy. Luennot pidetään Suomen käsityön museolla neljänä keskiviikko iltana (ke 9.1., ke 13.2., ke 20.3. ja ke 10.4.2013). Jokaisen luennon jälkeen artesaaniopiskelijat Venyttävät ryijyä työpajoissa, joissa teemoina ovat ryijyn virkkaaminen, neulominen, pujottaminen ja ryijyn tekeminen ihan miten vaan.


Rosoa tekstiiliin avoin luentosarja Suomen käsityön museolla

Ke 9.1. klo 17.30-19.00 ROSOA TEKSTIILIIN I
Luennoitsija Keraamikko Outi Särkikoski

Ke 13.2. klo 17.30-19.00 ROSOA TEKSTIILIIN II
Luennoitsija Kuvataiteilija Outi Puro/Mums; luento Mum´s hyvää tavarasta.

Ke 20.3. klo 17.30-19.00 ROSOA TEKSTIILIIN III
Luennoitsija Taidekäsityöläinen Outi Karikivi, Willatar; luento Risainattu morsian.

Ke 10.4. klo 17.30-19.00 ROSOA TEKSTIILIIN IV
Luennoitsija Tenka Issakainen

Luennot ovat kaikille avoimia, mutta luennon jälkeiseen tekstiiliartesaani opiskelijoiden  työpajaan voivat osallistua vaan Venytetään ryijyä –kurssilaiset, jotka ovat ilmoittautuneet Jyväskylän kansalaisopiston kurssille.

Nämä kurssilaiset jatkavat ryijyn venytystä vierailevien taitajien innoittamana myös neljänä lauantaina (12.1., 16.2., 23.3., 20.4. la 9.00–16.00) Jyväskylän kansalaisopistolla.
Ryijyn venytyksen innoittajina ovat
Minna Lahti, muotoilija AMK,
Marjo Hallila muotoilija, tekstiilisuunnittelija,
Kaija Huhtinen, artesaani ja
Raija Manninen, museolehtori

Kuvat ja teksti Marjo Tuhkanen


keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kalat akvaarioon

Jukka Vanhalan hai.
Kalustealan artesaanit täyttivät koulun näyttelyvitriinin teräksisillä kaloilla. Mielikuvitukselliset oliot saivat muotonsa tuotteen valmistamisen metalliosuuden kurssilla, jota veti Sirpa Sergejeff.
  - Olen aina ottanut ensimmäisen harjoittelutyön lähtökohdaksi luonnon muotojen tulkitsemisen materiaalin ehdoilla. Tänä vuonna teemana oli vesi, joten tehtävänä oli suunnitella metallinen kala  Sirpa kertoi.
  Lopputuloksena on huikea kokelma erilaisia vedeneläimiä, jotka kiiltelevät koulun akvaarion lasin läpi ohikulkijoille.

Joonas Hynnisen taidonnäyte.
  - Materiaalit määrättiin ennalta, koska tuote oli ensimmäinen harjoittelutyö. Tuotteista valmistettiin luonnollisen kokoiset protot korvaavista materiaaleista, mm. pahvista, Sirpa sanoi. 
  Tuotteesta piti suunnitella yksinkertainen ja pelkistetty taiteellinen uniikkityö, jonka käyttöfunktion jokainen sai määritellä itse. Osa tuotteista sai konkreettisen käyttötarkoituksen.
  - Jotkut kalat toimivat mm. valaisimena tai kynttelikköinä, mutta myös muotojen kanssa leikittelyä on joissakin "kaloissa" nähtävillä, Sirpa kertoi.




Johanna Saikkosen luomus.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Valokuvaajat dokumentoivat artesaanien arkea

Heini Kumpulaisen otos 
Elina Kautosta.
Ensimmäisen vuoden valokuvaajat ottivat tehtäväkseen dokumentoida artesaaniopiskelijoiden arkea. Joulun molemmin puolin otetut kuvat näyttävät muiden osastojen opiskelijoiden arkista aherrusta työsaleissa ja teoriatunneilla. Mukana on myös välähdyksiä tauoilta ja vapaa-ajalta.
  Projekti oli osa valokuvan toteuttamisen opintokokonaisuutta, jossa valokuvaajat tutustuvat valokuvatekniikkaan, kuvankäsittelyyn ja tulostamiseen.
  Katso kuvasarjat tästä linkistä tai Valitut kuvat -sivulta.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Pehmeitä graffiteja

Jenni Martikaisen tilkkupitsiä.
Koulun portaikossa ja käytävillä voi näinä päivinä törmätä outoihin havaintoihin. Metallikaiteilta löytyy pehmeitä kukkia, katosta roikkuu tilkkuja ja villaiset seitit levittyvät seinille.
  Kyseessä ovat tietenkin tekstiiligraffitit, joita vaatetuksen artesaanit ovat tehneet neulekurssin tuotoksina. Vaatetuksen lehtori Irmeli Raitasen mukaan maailmalla muodiksi kasvanut graffiti-ilmiö soveltuu hyvin osaksi neulekurssin ohjelmaa, koska niiden avulla on hyvä harjoitella perustaitoja, eli neulomista ja virkkaamista.
  - Myös kampuksen kaunistaminen oli tavoitteena, Irmeli kertoi.
  Ensimmäistä kertaa tekstiiligraffiteja tehnyt Chang Jitthong oli tyytyväinen työhönsä, joka oli kaiteeseen solmittava ruusuke.
 Chang Jitthongin ruusuke.
  - Idea tuli omasta päästä. Virkkasin työn villalangasta kerralla ilman liitoksia, Chang kertoi.
  Graffitit innostivat opiskelijoita myös tekemään ylimääräisiä töitä.
  - Alun perin oli tarkoitus, että opiskelijat olisivat käyttäneet harjoituksena tehtyjä neuleita graffitien pohjana, mutta kaikki halusivat tehdä graffitit alusta lähtien uusiksi, Irmeli sanoi.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen