"Ammatillisesti kova haaste"

Aleksi Peräkylä 

Haastattelimme Aleksi Peräkylää, joka on Gradian opiskelija ja mukana Muodin huipulla TV ohjelmassa. Aleksi on omien sanojensa mukaan perus-savolainen, jolla on juuri ja juuri selkäranka kohdillaan. Aleksi nauttii siitä, että saa puuhastella ja testailla uusia luovia ideoita ja toteuttaa itseään.

Aleksi saa inspiraationsa toisista ihmisistä. “Katon vaan millaisia kamoja ihmisillä on päällä ja alan siitä suoraan bongailemaan yksityiskohtia ja tekemään niistä omaa versiota.” 

Aleksi on mukana muodin huipulla ohjelmassa. “Aikanaan kun aloitin opinnot sanoin kavereille, että jos tää tulee niin mä haen, tavallaan läpällä, mutta sitten kun sinne oikeasti pääsi niin oli aika jännää. Kuvaushetkestä on niin kauan, että se on jo vähän unohtunut, mutta kun katsoo niitä jaksoja, niin tuntuu hölmöltä nähdä siellä itsensä. Se oli ammatillisesti kova haaste, että pystyi selviytymään kovissa aikatauluissa ja yllättävissä tehtävissä.”

Miten Gradialla opiskelu vaikuttanut? “Oon sen verran monta vuotta täällä viettänyt, että on kertynyt paljon osaamista ja oon hyppinyt koulutuksesta toiseen jotta ompelupaikka on säilynyt. Koska mulla ei itsellä ole työtilaa enkä koulun ulkopuolella ompele, niin jos ei olisi ollut opiskelumahdollisuutta täällä, taitotaso olisi varmasti heikompi. 

“Tulevaisuuden tavoitteena on oman alan työt mutta en halua olla yrittäjä tai mikään ykkösnimi, vaan hyvässä porukassa tai hyvässä firmassa tehdä mieluiten suunnittelun parissa töitä. Suosittelen kaikkia toteuttamaan omia unelmia, vaikka muiden mielestä ne ei olisi järkeviä.”

Teksti ja kuva Elias Hynynen ja Elina Jauhiainen

Ystävänpäiväkortit siveltimellä

"Kiitos paljon ystävä".

Siveltimet liukuvat äänettömästi Luovan kampuksen luokassa, kun käsityön ohjaamisen opiskelijat keskittyvät japanilaisten kalligraafisten tavumerkkien maalaamiseen. Välillä ohjaaja Chikako Ishiyama kumartuu lähemmäs ja antaa pienen ohjeen siveltimen käyttöön. 

Pöydällä mustassa astiassa lepää perinteinen mustepuikko, jota hankaamalla astian pintaan väri liukenee veteen ja edelleen siveltimeen. 

Opiskelijoiden siveltimistä piirtyy paperille sanat "kiitos paljon ystävä". Työn alla on ystävänpäiväkortteja, jotka viimeistellään paperista taitelluilla origami-kukilla.

Malliksi eri tavumerkkien maalaamiseen Chikako on tulostanut opiskelijoille Hirakana ja Katakana -merkistöt, joista voi tutkia yksityiskohtaisesti jokaisen siveltimen liikkeen ja järjestyksen. 

Chikako opiskelee Luovalla kampuksella käsityötaidon ohjaajaksi. Osana opintojaan hän vetää japanilaisen kalligrafian kurssin omille luokkatovereilleen, jotka pääsevät näin tutustumaan myös itse tekniikkaan, jonka taitajia Suomessa on hyvin vähän. 

Kalligrafiassa ei voi tehdä "virheitä", sillä jokainen siveltimen veto on lopullinen. Harjoittelemalla saavutetaan taito, jonka avulla pystytään maalaamaan kerralla valmis kalligrafinen työ. 

Katso lisää kuvia Facebook-sivultamme!

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Nunnat ja konnat puetaan Luovan kampuksen vaatteilla

Eva Nudel kuvaa Selina Elomaata.

- On erittäin opettavaista, että jokainen opiskelija pääsee näkemään, mikä merkitys hänen panoksellaan on tässä valtavassa kokonaisuudessa, ohjaaja Erika Hast pohtii Luovan kampuksen valokuvastudiossa. Erika on tullut seuraamaan ohjaamansa Nunnia ja konnia -musikaalin promokuvausten etenemistä. 

- Tämä produktio yhdistää kymmeniä opiskelijoita eri oppilaitoksista yhteiseen ponnistukseen, tuottaja Anne-Mari Kunelius sanoo tyytyväisenä.   

Suomalaisen musiikkikampuksen tuottama ja Hastin ohjaama musikaali Nunnia ja konnia saa ensi-iltansa 17.2. Siltasalissa yli puolen vuoden valmistelun jälkeen. Luovan kampuksen mittatilausompelijan opintoja tekevät opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat musikaalin puvustuksen lehtori Heli Mäkisen johdolla.

Urakka oli melkoinen, sillä musikaalissa esiintyy yli kaksikymmentä näyttelijää ja laulajaa Gradian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston musiikin koulutuksesta. Perinteisten nunnapukujen lisäksi pukuja tehtiin yökerholaulajille, gangstereille ja fantasiamaailmassa liihotteleville glitter-nunnille. 

- Yhdessä pohdimme värimaailmaa ja puvustuksen yleisiä suuntia, mutta varsinainen suunnittelu ja toteutus on täysin Luovan kampuksen työtä, Hast kertoo. 

Gradian opiskelijoiden kädenjälki näkyy kaikkialla esityksessä.

Nunnapukujen kaavoista kaikki lähtee.

- Hius- ja kauneusalan opiskelijat tekevät kaikki meikit ja kampaukset ja media-alan opiskelijat toteuttavat ääni- ja valotuotannon. Samoin led-paneeleilla luotu virtuaalilavastus on media-alan työtä, Kunelius luettelee.

- Se minkä katsoja näkee, on vain jäävuoren huippu kaikesta siitä työmäärästä, mitä tähän on laitettu, Hast ja Kunelius sanovat kuin yhdestä suusta. 

Kaikki ei kuitenkaan ole vielä ihan valmista. Samaan aikaan kun Eva Nudel kuvaa julistekuvia Luovan kampuksen studiossa, vaatetuksen työsalissa Heli Mäkisen opiskelijoiden käsissä sakset leikkaavat mustaa kangasta nunnapukuihin. 

Koko komeus on nähtävillä sitten Siltasalissa helmikuussa. Tässä linkissä lisää tietoa Nunnista ja konnista!

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Vaihto-opiskelijat valaisivat Hohtavan Kankaan

Jirina, Veronika, Zuzana ja Aneta.

Hohtava Kangas on ohi ja Luovan kampuksen työsaleihin on palannut taas tavallisen luova ahertaminen uusien projektien parissa. Onnistuneen tapahtuman luominen ei tällä kertaa ollut pelkästään Luovan kampuksen omien opiskelijoiden käsissä, vaan suuri apu tuli pitkästä aikaa koronavuosien jälkeen taas vaihto-opiskelijoilta. 

Tshekkiläiset ja saksalaiset muotoilualan opiskelijat käärivät hihansa ja tekivät upeat teokset Hohtavan Kankaan valoteosvalikoimaan. Pihalla loistivat Liberecin muotoiluoppilaitoksen opiskelijoiden valokuutiot, jotka he rakensivat Veli-Antti Virtasen johdolla kahden viikon ajan ja sisällä Luovan kampuksen luentosalissa varjoja seinälle heijasti Garmisch-Partenkirchenin muotoiluoppilaitoksen kasvattien tekemä Rauhankyyhky -teos. 

Tshekkiläiset aloittivat omien veistosten suunnittelemisen jo kotona Liberecissa aiemmin syksyllä pidettyjen videopalaverien jälkeen. Luovalle kampukselle he saapuivat valmiit suunnitelmat mukanaan. Työpajassa teoksia alettiin sitten rakentamaan ja valoja testattiin käytännössä. 

Jakub, Toma's, Jirina, Pavla ja Nikola.

Lopputuloksena oli upeasti hohtavia valokuutioita, joiden sisään syntyi aivan oma maailma. 

Tsekkien vierailu ei ollut pelkkää työntekoa sillä pariin viikkoon mahtui myös retkiä Jyväskylään ja muuallekin lähiympäristöön.

- Otimme osaa ammattikorkeakoululaisten illanviettoihin ja saimme jopa haalarit, Pavla Domaci kertoo.

Viimeisenä iltana isännät veivät tshekkiläiset vieraat uimaan Tuomiojärvelle. 

- Se oli mahtavaa, iloiset tsekit sanovat yhteen ääneen.

Molemmat vierailut olivat osa Erasmus-vaihto-ohjelmaa.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Lisää kuvia Facebook-sivullamme

Muovijätteestä syntyi Hatuntekijä

Hanna ja Hatuntekijä.

Kestävän kehityksen päivä Luovalla kampuksella sai Hanna Järvisen miettimään, mitä voisi tehdä kaikilla niillä muovisilla pikkutavaroilla, joita ei voi laittaa muovinkeräykseen. 

- Näin kuvan erään taiteilijan työstä, jossa oli koottu kaikenlaista tavaraa kollaasiksi ja siitä tuli ajatus, että voisin tehdä saman tyyppisen teoksen, Hanna kertoo.

- Aloin kerätä nappeja ja pieniä muoviesineitä kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta ja kotoa ja ryhmitellä niitä värien mukaan. 

Mukaan Hannan kokoelmaan löysi tiensä niin Kinder-yllätyksiä, leluja kuin vaatteiden nappeja. Muoviesineiden lisäksi alkoi tulla myös tekstiiliä, posliinia ja jopa karvoja ja virtapiirejä. Yhteensä pikkuesineitä on varmasti tuhat ellei enemmänkin. 

- Kankitien kirpparilla kävin monta kertaa ostoksilla, Hanna nauraa. 

Hannan mielessä alkoi pyöriä Hatuntekijä Liisan seikkailut ihmemaassa -kirjasta. 

- Se vain tuntui sopivalta aiheelta tällaiselle teokselle, Hanna kertoo. 

Teos on täynnä yksityiskohtia.

Alkuun teoksen malliksi tehtiin maalaus, jonka pohjalta Hanna alkoi asetella esineitä paikoilleen. Siinä olikin melkoinen urakka.

- Kiinnittämiseen käytin askartelulakkaa, jota menikin monta desiä. Tekniikka oli melko hidasta, sillä lakan kuivumista piti odotella.

Teos paisui niin valtavaksi, että taustaan piti laittaa tukirakenne, että se kestää tavaran painon. Valmiissa teoksessa hehkuu lelujen ja nappien lisäski kaiken maailman tavaraa tietokoneen näppäimistöstä muovikukkiin, sulkiin, helmiin ja nukkekodin kalustukseen.

Hanna ei pitänyt kirjaa työtunneista mutta useita kymmeniä tunteja teoksen parissa on kulunut.

Viimeisenä silauksena pikkuesineiden luomaan upeaan väriloistoon Hanna kehitti led-valot.

- Teos tulee esille Valon kaupunkiin niin pitäähän siinä valot olla, Hanna kertoo. 

Hatuntekijä on hieno osoitus luovasta vimmasta, joka saattaa saada otteen Luovan kampuksen opiskelijasta. 

- Ajattelin vain kokeilla mitä tästä tulee, eikä tämä ollut edes osa opintoja, tekstiiliartesaaniksi opiskeleva Hanna nauraa. 

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

Kalusteet Primukseen saksalaiskisällien taidonnäytteenä

Paul ja Aada tutkivat otoksia.

Paul Höflsauer ja Lucas Nürnberger nostavat pöydän ilmaan ja Aada Uusitalo sommittelee pojista kuvan Luovan kampuksen studiossa.  Garmisch-Partenkirchenin muotoiluoppilaitoksesta vaihtoon tulleiden nuorten miesten urakka on paketissa ja illalla ollaan jo kotimatkalla vehreään kotikaupunkiin Etelä-Saksaan.

Paulin ja Lucasin viisiviikkoinen rupeama on kulunut tiiviisti kalustemuotoilun parissa, sillä heidän päätehtävänsä oli suunnitella ja toteuttaa pöytä, jakkarat ja tuolit Primuksen kansainvälisten vieraiden huoneeseen. 

Lopputuloksena on huikean hieno kokonaisuus suomalaisesta koivusta, joka hengittää ilman maalikerroksia omaa luontaista hengitystään.

- Opettajamme Manu Seman näytti meille esimerkkejä suomalaisesta huonekalumuotoilusta ja antoi sitten vapaat kädet suunnitella Primuksen kokonaisuus. Koivu valikoitui tietenkin materiaaliksi, Suomessa kun ollaan, Lucas kertoo suunnitteluvaiheesta.

Paul ja Lucas nostavat pöydän studioon.

- Viikon aikana kävimme läpi monenlaisia rakenteellisia ratkaisuja. Itse ehdotimme hieman kevyempää rakennetta mutta Manun neuvosta lisäsimme alasarjat tuolien jalkoihin tukevuuden lisäämiseksi. Olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen, Paul lisää ja sivelee koivun lämmintä pintaa. 

Paulin ja Lucasin viisiviikkoinen vierailu on tiiviin työskentelyn lisäksi sisältänyt tutustumista Jyväskylän keskustan aktiviteetteihin ja lähialueiden erilaisiin mahdollisuuksiin.

- Olemme patikoineet Muuratsalossa ja käyneet myös pilkkimässä Manun kanssa, Lucas kertoo. 

- Pääsiäisenä tyttöystävämme tulivat Saksasta ja vuokrasimme mökin Laukaasta. Retkeilimme luonnossa, istuimme nuotiolla ja saunoimme. Se oli mahtavaa, pojat kertovat. 

Koivun vaaleaa loistoa.

Paul ja Lucas opiskelevat parhaillaan viimeistä vuotta puualan kisälleiksi mikä tarkoittaa sitä, että he saavat luvan mennä töihin alan yrityksiin ja työkokemuksen kartuttua anoa opiskelemaan mestaritutkintoon. Saksassa puuseppien ammattikunta säätelee tarkasti ammattilaisten lupia ja ammattilaisilta vaaditaankin mestaritutkinnon suorittamista oman yrityksen perustamiseen. 

Paulin suunnitelmissa on tehdä puusepän töitä koulun jälkeen tarvittavat kaksi vuotta ja hakea sitten mestaritutkintoon. Lucas puolestaan on hakenut jo yliopistoon sisustussuunnittelijan opintoihin. 

Paul ja Lucas ovat yllättyneitä Luovan kampuksen vapaasta ilmapiiristä, missä opettajat ja oppilaat keskustelevat tasavertaisesti keskenään opiskelijoiden projekteista.

- Saksassa on vielä joissakin paikoissa selkeästi vallalla malli, jossa opettaja sanoo miten tehdään. Täällä opskelijat voivat suunnitella vapaammin omia projekteja ja saada niihin ohjausta opettajilta, jotka suhtautuvat meihin tasa-arvoisina tekijöinä, Paul ja Lucas kiittelevät. 

Teksti Mika Nykänen, kuvat Mika Nykänen ja Aada Uusitalo

Piirros muuntui animaatioksi

Pinja Luovan kampuksen taideluokassa. 

Kolmesataa kuvaa ja neljä päivää. Siinä vähän numeroita Pinja Hytösen TikTok-animaatiosta, jossa hänen huikean taidokas piirustuksensa syntyy viiva viivalta. Pinja teki animaationsa osana media-alalla toimimisen kurssia, jossa tutustutaan erilaisiin viestinnän välineisiin. 

  Pinjan intohimo piirtämiseen alkoi 12-vuotiaana, kun hän näki serkkunsa piirroksia. 

  - Aloin piirtää mallista, pääasiassa kasvokuvia. Halusin kokeilla, miten onnistun, Pinja kertoo.

  Pinja aloitti täysin omin päin eikä katsonut edes tutoriaaleja Youtubesta.

  - Katsoin vain kuvia tarkkaan, etsin omista piirroksista virheitä ja yritin korjata niitä. Ääriviivojen ja mittasuhteiden kanssa on ollut eniten kehittämistä, Pinja kertoo. 

  Aiheiksi valikoitui ihmisten kasvojen lisäksi eläimiä ja erilaisia esineitä, joita Pinja pyrki kuvaamaan mahdollisimman realistisesti. Vähitellen Pinja alkoi ottaa puhelimellaan videopätkiä piirtämisestään ja lopulta lataamaan niitä Tiktokiin. 

  - Tiktokissa alkoi tulla mukavia kommentteja ja videoita on jaettu kivasti. Muut piirtäjät saattavat antaa vinkkejä ja parannusehdotuksia.

  Yksi erikoisimmista aihealueista on kolikko- ja setelipiirrokset, jotka saavat paljon katselukertoja. Toinen suosittu aihe on tietenkin erilaisiin meemeihin perustuvat piirrokset.

  - Suosituin videoni on Giant Chad -meemiin perustuvat piirros, jota on katsottu 380 000 kertaa.  

  Ensimmäistä vuottaan kuvallista ilmaisua opiskeleva Pinja aikoo perustaa omat nettisivut piirroksilleen ja animaatioilleen. 

  - Jatkan varmasti TikTokiin piirtämistä ja videoiden tekoa, Pinja kertoo ja keskittyy jo uuden piirroksen parissa ahertamista. 

  Katso tästä Pinjan animaatio hänen TikTok-tilitään:

Teksti ja kuvat Mika Nykänen